Mitä jos olisin päättänyt toisin?

C9ECDE10-6A12-48B1-956C-8E2CCCA3E590.jpeg

36AF6221-DA51-4B3A-8394-08D14686060F.jpeg

Oletko koskaan miettinyt miten pienetkin valinnat tai päätökset ovat vaikuttaneet meidän elämäämme ihan pitkälläkin tähtäimellä? Monesti olen miettinyt, että mitä jos olisin tehnyt tietyssä tilanteessa toisin, niin missä olisin nyt. Mitä jos olisin päättänyt palata Suomeen kun kohtasin vaikeuksia Australiassa asuessani? Missä olisin nyt? 

Olen useasti miettinyt, että jos olisin palannut Suomeen silloin kun muut olettivat minun palaavan niin en olisi missä olen nyt. En olisi koskaan tavannut Ryania, en olisi nyt raskaana ja meille ei olisi syntymässä meidän yhteistä lasta. Se päätös, minkä tein vuosia sitten on saattanut minut elämässäni juuri tähän hetkeen missä olen juuri nyt.

Jos olisinkin valinnut toisin, olisi minulta jäänyt kaikki se kokematta minkä olen viimeisten vuosien aikana täällä kokenut. Niin ne ikävät kuin onnelliset hetket. Eihän elämä toisessa maassa itselle ole aina helppoa ollut, mutta kaikesta on selvitty, jopa silloin kun olen ollut ihan yksin. 

Jos olisin palannut Suomeen niin olisin varmasti jossakin vaiheessa tavannut suomalaisen miehen, ehkä olisin raskaana hänelle nyt, ehkä meillä olisi jo yhteinen lapsi, kuka tietää. Ehkä meillä olisi se suomalainen unelma ja meillä olisi asuntolaina, koira, kaksi ja puoli lasta ja kerran vuodessa tehtäisiin etelän reissu? En sano, että siinä mitään vikaa olisi, mutta en usko että olisin itse onnellinen. Jostakin syystä tiedän, että päättäessäni etten palaa Suomeen, kun siihen olisi ollut kaikista järkevin ajankohta elämässäni, päätin oikein. Eihän niitä päätöksiä elämässä tehdä kenellekään muulle kuin itselle ja itseä varten. Täytyy aina välillä pysähtyä ja kysyä itseltä ”mitä minä haluan” ja ”mikä tekee minut onnelliseksi?” Jos elää toisten unelmia niiden omien unelmien sijaan niin mitä jää itselle käteen? 

Mietin myös välillä niitä ihan pieniäkin päätöksiä ja millä tavoin ne ovat vaikuttaneet elämääni. Mietin, että mitä jos olisinkin päättänyt kahden koulun välillä sen toisen ja en olisi tavannut parasta ystävääni? Mitä jos olisinkin jäänyt kotiin enkä lähtenyt ulos ja en olisi tavannut Ryania? Mitä jos en olisi ottanut työtarjousta vastaan paikasta johon tiesin minulla olevan YLI KAHDEN TUNNIN työmatka suuntaansa, olisiko joku toinen firma hoitanut minulle työviisumin ja olisinko voinut jäädä Australiaan? Tai jos olisin jäänyt tiettyyn tilanteeseen kun halusin lähteä, olisiko kaikki nyt toisin? 

Koskaan ei voi kuitenkaan tietää millaista elämä nyt olisi jos olisi tehnyt toisin, voi vain miettiä ja pohdiskella. Tällä hetkellä itselläni on kuitenkin olo, että hiton hyviä päätöksiä olen elämässäni tehnyt ja olen tyytyväinen siihen missä olen juuri nyt. Se, että en tuntisi juuri näitä potkuja mahassani tuntuu todella pelottavalta ajatukselta, ja se että tunnen nämä potkut tällä hetkellä, on tuloksena ihan pienestä päätöksestä jonka tein vuosia sitten. 

62779BA3-CD49-4024-8A97-35AC48F5A4D2.jpeg

Seuraathan myös? FACEBOOK // INSTAGRAM 

 

Kommentit (2)
  1. Minusta taas ajatus tavallisesta suomalaisesta perhe-elämästä omistusasuntoineen ja lapsineen on tosi ihana. En itse haluaisi asua ulkomailla, mutta en näe mitään syytä ylenkatsoa niitä, jotka haluavat muuttaa muualle Suomesta. Itselleni kuitenkin kotimaa on tärkeä, enkä näe ihan tavallisessa elämässä täällä mitään vikaa. Ehkä minulla tosin on vähän erilainen suomalainen unelma kuin sinulla muutenkin.

    Itse kun asuin ulkomailla, huomasin erityisen selvästi, mistä kaikesta Suomessa pidän.

    1. Toivottavasti postauksestani ei saanut väärää kuvaa. Enhän minä missään vaiheessa tarkoittanut, että siinä suomalaisessa unelmassa mitään vikaa olisi tai että minä ylenkatsoisin heitä jotka elävät unelmaansa Suomessa. Tarkoitin vain, että ei se ole minua varten. Eihän sitä koskaan tiedä vaikka jonakin päivänä asuisinkin jälleen Suomessa, mutta tällä hetkellä se ei tunnu itselle oikealta valinnalta. Ja elänhän minä tavallaan sitä suomalaista unelmaa – mutta ulkomailla. Kyllähän minäkin haluan sen asuntolainan jossakin vaiheessa ja odotan niistä 2.5 lapsesta sitä ensimmäistä tällä hetkellä 🙂 Postaukseni idea oli se, että miten ne pienetkin valinnat meidän elämässä ovat johtaneet meidät siihen pisteeseen missä olemme tällä hetkellä. Eihän sitä tiedä miten jokin valinta elämässä tänä päivänä vaikuttaa siihen missä olemme vaikka viiden vuoden päästä. 

      Hienoa on myös se, että meillä jokaisella on omat unelmat eikä ole kahta samanlaista elämää. 

      Toivottavasti kirjoituksistani ei myöskään jää kuvaa etten arvostaisi suomalisuuttani tai Suomea kotimaana, kyllähän minä tiedostan miten paljon hyvää Suomessa on (sen huonon rinnalla) ja haluan poikani myös tiedostavat suomalaiset juurensa ja toivon todellakin, että hänelle oman äidinkieleni pystyn opettamaan. Jokaisessa maassa on hyvät sekä huonot puolet eikä se ulkomailla asuminen mitenkään hohdokasta ole, samat ne ongelmat on asuu sitä missä päin maailmaa tahansa. 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *