Ylisuojeleva ylihuolehtija äiti?
Näin toissa yönä ensimmäisen unen missä Lukalle kävi jotakin. Unessa oltiin uimassa ja yhtäkkiä näin miten Luka oli uimarenkaan päällä vatsallaan, kasvot pinnan alla. Nostin hänet nopeasti altaasta pois ja hän oli eloton. Ambulanssi tuli ja vei hänet pois ja itse en päässyt ambulanssin mukaan. Koitin soittaa perään ja kukaan ei voinut kertoa minulle mitään Lukan tilanteesta. Muistan kuinka unessa koitin päästä sairaalaan, mutta aina tuli jokin este etten päässyt. Halusin vain tietää, että poikani on kunnossa, mutta unessa tiesin ettei hän ollut. Heräsin hiestä märkänä ja menin keskellä yötä kurkkaamaan, että Luka on varmasti kunnossa. Siellä hän tuhisi omassa pinnasängyssään tyytyväisenä peppu kohti kattoa.
Tiedän, että se oli vain uni, mutta pahat unet jääväät mieleeni pitkäksi aikaa. Näen todella todentuntuisia unia ja unissa koettu paha olo jää päälle ja unet mietityttävät tai ovat mielessä pitkään.
Näin uutisista yhtenä päivänä miten saman perheen yksi ja kaksi vuotiaat tytöt kuolivat kun äiti oli jättänyt heidät kuumaan autoon täällä Australiassa. Ennen äidiksi tuloa tällaiset uutiset tuntuivat tietysti pahoilta, mutta nyt ne tuntuvat aivan sydäntä raastavilta. On kamalaa ajatella, että omalle lapselle kävisi jotakin. Ketään ei voi kuitenkaan pumpulissa kasvattaa ja tulee varmasti niitä päiviä kun luita murtuu ja mitä kaikkea, mutta vielä on vaikeaa kuvitella miten sen oman lapsen pystyy päästämään tuonne isoon maailmaan. Luka on tietysti vielä vauva eikä hän ole mihinkään lähdössä yksinään pitkään aikaan, mutta kai tuo pahan olon tunne unesta jäi jollakin tavalla omaan päähän kummittelemaan.
Toivon vain, ettei minusta tule ylisuojelevaa ylihuolehtija äitiä vaan pystyn antamaan lapselleni vapauden kasvaa ja tehdä omat virheensä elämässä. Ilman niitä virheitä ei kukaan meistä kasva omanlaisekseen ihmiseksi. Toivon, että Lukasta kasvaa aikuinen, joka tietää että pärjää tulee eteen mitä vastoinkäymisiä tahansa ja kaikesta pääsee aina eteenpäin. Mutta myös, että aina voi soittaa äidille oli kellonaika mikä tahansa ja syy soittoon mikä vain.
Onko muilla äideillä tällaisia hulluja unia, jotka jäävät päähän kummittelemaan?
Seuraathan myös? 