Viisi keinoa tehdä äitiyslomasta parempi

1. LIIKU JOKA PÄIVÄ
Jokainen tietää, että ulkoilma on hyväksi niin mielelle kuin kehollekin. Tee siis tavaksi käydä joka päivä edes pienellä vaunulenkillä tai kävele edes kymmenen minuuttia isomman lapsen kanssa. Pienikin liikkuminen on parempaa kuin ei liikkumista ollenkaan. Ulkoilma tekee tosiaan hyvää ja saat energiaa enemmän kuin vain sisällä ollessa.

2. HERÄÄ AIKAISIN
Vastasyntyneen kanssa ollessa sanotaan, että nuku silloin kun hänkin nukkuu sillä uni on tärkeää niin äidille kuin vauvallekin. Kun vauva alkaa nukkumaan enemmän ja sinulla on jonkinlaista mielikuvaa siintä millaisia yöunia tulet saamaan on parempi pitää jonkinlaisista rutiineista kiinni. Jos vauva herää vaikka kuuden aikaan aamulla niin herää sinäkin, älä jää sänkyyn makoilemaan hänen kanssaan. Syö aamupalaa, katso vaikka aamun uutisia. Kun teet heti aamusta jotakin ja sinulla on tietynlainen rutiini päivälle, saat päiviisi jonkinlaista säännöllisyyttä eivätkä päivät ala vasta puolenpäivän aikaan. Itse mielummin herään vauvan kanssa aikaisin, teen jotakin heti aamusta ja jos minua väsyttää niin nukun päiväunet vauvan kanssa samaan aikaan.

3. ÄLÄ JÄÄ YKSIN
Kun kaverit ovat töissä sinun ollessasi kotona on helppoa tuntea itsensä yksinäiseksi. Itselläni on myös se tilanne, ettei tuttavillani ole lapsia joten yhteiset menot kavereiden kanssa tuntuvat tällä hetkellä hieman haasteelliselta. Olen kuitenkin onnistunut tapaamaan kavereita heidän vapaapäivinä ja kun on itse valmis poistumaan kotonta käy tapaamiset melkein kuin ennenkin. Ei se lapsi ole este kotonta poistumiseen. Olen myös käynyt nyt äitien tapaamisessa kaksi kertaa ja kahvittelut yhden kanssa ja suunnitelmissa mennä äiti-lapsi joogaan muutaman ryhmäläisen kanssa.  Tuntuu, että ne ensiaskeleet ovat hankalia ottaa, mutta siitä se lähtee.

4. LAITA RUOKAA JA SIIVOA
Niin perus kotiäidiltä kun tämä neuvo tuntuukin, niin itse olen huomannut että jopa nautin ruoan laitosta enemmän nyt kuin aiemmin. Koska aikaa on eritavalla, eikä ruokaa tarvitse tehdä aina kiireessä töiden jälkeen jo nälän ollessa päällä niin siitä nauttiikin eri tavalla. Itse myös tykkään kun koti on siistinä tai ainakin tietynlaisessa järjestyksessä ja tämä tuo sitä tietynlaista rutiinia viikkoihin myös kun tottuu tiettyinä päivinä siivoamaan. Itse olen myös sitä mieltä, että kun mies on töissä tienaamassa rahaa niin itse ainakin haluan pitää sen kodin siistinä. Näin ollen ei miehen myöskään tarvitse siivota kotiin tultua ja yhteistä aikaa jää enemmän.

5. NAUTI AJASTA LAPSESI/LASTESI KANSSA 
Tämä on se tärkein näistä viidestä. Äitiysloma on kuitenkin todella lyhyt aika elämästä ja se menee äkkiä. Vaikka ajoittain se hankalaa onkin olla kotona ja vastuussa pienestä elämästä niin on se sen arvoista. Äitiyslomasta ja kotonta olosta kannattaa nauttia ja tehdä ajasta itselle ihanaa.

Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa olla äiti eikä sitä vauva aikaa varsinkaan kannata pelätä. Jokainen on omanlaisensa äiti ja paras sellainen.

Seuraathan myös? FACEBOOK // INSTAGRAM

 

Perhe Oma elämä Hyvä olo Vanhemmuus

Minne unelmat katoavat?

Lapsena kaikki tuntuu mahdolliselta ja unelmat on tarkoitettu toteutettaviksi. Siinä kun joku meistä haaveilee laulajan urasta niin toinen on varma, että hänestä tulee lääkäri. Unelmat eivät tunnu haasteilta vaan lapsen mielessä ne ovat varmoja tulevaisuuden suunnitelmia, eikä ajatusta anneta epäonnistumiselle tai sille, ettei minusta nyt laulajaa tai lääkäriä tulekaan. Miksi sitten kasvaessa, me unohdetaan omat unelmamme tai mieleen tulee jostakin se epävarmuus ja kyseenalaistaminen omista kyvyistä ja unelmista? Tietysti jokaisesta meistä ei voi laulajaa tai lääkäriä tulla sillä näihin vaaditaan tiettyjä kykyjä, mutta ymmmärrätte varmaan mitä ajan tällä takaa. Miksi se, miten me ajattelemme ja olemme positiivisia yhtäkkiä katoaa johonkin sitä mukaan kun lapsesta kasvetaan nuoriksi ja sitten aikuisiksi?
Lapsena kaikki tuntuu mahdolliselta ja ollaan omia persoonia muista välittämättä. Onhan sanonta ´lapsen suusta se totuus tulee´ ja onhan tämä totta. Harvoin ne lapsen miettivät mitä suustaan päästävät, vaan se tosiaan on se heidän totuus ja miten he näkevät maailman sillä hetkellä.

Elämme maailmassa jossa odotetaan sitä niin sanottua normaalia, normaalia uraa, normaaleja valintoja, normaaleja unelmia.. Katoaako meistä se lapsen omainen unelmoiminen kun kuulemme tarpeeksi usein etteivät meidän unelmat tule toteutumaan, tai ne eivät ole normaaleja. Kuulemme tätä joka puolelta. Jo koulussa  meidän pitää valita todella aikaisin mitä meistä sitten tulee isona. Jos ammattikoulun tai lukion sijasta haluatkin luoda sitä laulajanuraa niin kuinkahan monesta paikasta tulisit kuulemaan ettet onnistu, eihän laulaja ole ammatti tai tiedätkö miten monta yrittää samalle alalle ja eihän sinulla ole saumaa siinä joukossa. Tietysti, jos et omaa laulajanlahjoja niin ehkä ihan totta, että silloin kannattaisi miettiä uudelleen omia mahdollisuuksiaan, mutta kuka sanoo mikä on oikea ammatti tai unelma ja mikä ei.

Samaa ajattelen luovuuden suhteen. Lapsen mielikuvitus on aivan omaa luokkaansa ja lapsi pystyy kuvittelemaan aivan erilaisen maailman ympärilleen. Hän tarvitsee vain pari tyynyä ja peittoa ja hänellä on tarvikkeet rakentaa linna ympärilleen.

Miksi meiltä katoaa sitä luovuutta ja mielikuvitusta aikuistuessa? Miksi erilaisuus ei ole aina hyvästä ja miksi sitä katsotaan pahalla jos haluaakin jotakin normaalista poikkeavaa? Ja kuka määrittää mikä on normaalia ja mikä ei?

Välillä olisi hyvä pysähtyä ja miettiä millainen itse oli lapsena, mitä silloin halusi, mistä unelmoi ja millaiseksi halusi oman tulevaisuutensa muotoutuvan. Olisi hyvä miettiä, onko kadottanut jotakin itsessään mitä ei olisi halunnut kadottaa ja miten tämän saisi takaisin. Onko unelmia jotka unohdit matkan varrella ja olisiko nyt aika toteuttaa niitä vihdoinkin? Nyt, eikä myöhemmin. 

Seuraathan myös? FACEBOOK // INSTAGRAM 

Suhteet Mieli Ajattelin tänään Syvällistä