Sinä olet itsesi pahin vihollinen

Tiedätkö sen tunteen kun innostut jostakin todella kovin tai haluaisit yrittää jotakin uutta, mutta sitten jokin ääni sisälläsi sanoo ettet onnistu kuitenkaan ja miksi edes yrittää? Jos et, niin olet onnekas.

Monelle tuntuu olevan vaikea astua omalta mukavuusalueelta pois ja yrittää jotakin uutta. Ehkä epäonnistumisen pelossa tai sen varjolla, että mitä muut ajattelevat, tai miltä näyttää toisten silmissä. Otamme paineita ihan älyttömän paljon ja pelkäämme epäonnistumista. Jos ei kuitenkaan koskaan yritä, niin ei voi onnistuakaan.

Itse olen vuosien aikana innostunut monestakin asiasta ja loppujen lopuksi harvaan juttuun olen kuitenkaan lähtenyt täysillä mukaan, juuri sen epäonnistumisen pelon takia. Jälkikäteen olen monet kerrat miettinyt, että mitä jos olisinkin silloin koittanut sitä tai mitä jos olisin silloin sanonut kyllä kun sanoin ei. Epäonnistuminen ei kuitenkaan ole maailmanloppu ja ilman epäonnistumista ei voi onnistua. Niistä epäonnistumisista oppii ja kun yrittää uudelleen tekee jotakin toisin ja huomaa, ettei se epäonnistuminen loppujen lopuksi ollutkaan niin paha asia. Elämä ei loppunut.

Olen myös aina ollut enemmän tunteella kuin järjellä menevä ja välillä teen ennen kuin ajattelen. Toisaalta, ehkä parempi niin sillä muuten olisi varmasti jäänyt vielä enemmän tekemättä, jos olisin kunnolla alkanut ensin miettimään sen järjen mukaan. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että jos sinulla on vahva tunne jostakin niin silloin sitä kannattaa kuunnella.

Jossakin vaiheessa mietin myös todella paljon mitä muut ajattelevat tekemisistäni tai valinnoistani, mutta sitten ymmärsin että täällä eletään vain meitä itseään varten ja valinnat tulee tehdä niin, että itse on onnellinen. Tietysti muut huomioon ottaen. Loppujen lopuksi meillä on vain yksi elämä enkä usko, että kukaan haluaa elää elämäänsä vain miten kuvittelee toisten haluavan sinun elää. Joskus on todella vaikea luottaa itseensä ja omiin valintoihinsa, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että omaa ääntään ja sydäntään täytyy kuunnella ja tehdä valintoja (vaikka ne olisivat välillä riskejä) jotka tuntuvat oikeilta.

Miksi on siis vaikea joskus yrittää ja miksi me emme usko itseemme? En tiedä miksi on joskus vaikea luottaa omiin valintoihinsa tai lähteä johonkin uuteen mukaan, mutta uskon että tämä on asia jonka jokainen voi hiljakseen oppia. Jos miettii mitä muut ajattelevat niin viekö se meitä kuitenkaan mihinkään? Ehkä senkin voisi kääntää mielessään niin päin, että yrittää entistä kovemmin ja näyttää niille epäilijöille. Ja jos kuitenkin epäonnistu niin mitä sitten. Eiköhän ne maailman menestyneimmätkin ihmiset ole epäonnistuneet monet kerrat ennen kuin ovat lopulta onnistuneet.

Eikö sille omalle epäilyksen äänelle sisällään voi myös näyttää, että yritän ainakin? Yrittäminen on paljon parempaa kuin se kokonaan tekemättä jättäminen. Eikai kukaan meistä halua vanhoilla päivillään miettiä että mitä jos olisinkin silloin yrittänyt, olisinko onnistunut?

Ensi kerralla kun innostut jostakin ja sinulla on se tunne, että tätä minä oikeasti haluan tehdä tai yrittää niin kuuntele juuri sitä ääntä. Älä välitä epäonnistumisen pelosta tai mistään muustakaan vaan yritä.

Kokeile, epäonnistu ja yritä uudelleen. Jossakin vaiheessa onnistut kuitenkin ja jos et, niin olet yhtä kokemusta rikkaampi.

Seuraathan myös? FACEBOOK // INSTAGRAM 

Kommentit (2)
  1. Juurikin näin! Jos ei edes yritä, ei voi onnistua. Ja epäonnistumisen pelossa uusien asioiden tekemättä jättäminen tekee elämästä mielestäni tylsää… paljon kivempi yrittää ja kokeilla uusia asioita kuin jämähtää tuttuun ja turvalliseen… Go for it!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *