Kun käyt Suomessa kaksi kertaa vuodessa

Takana on reilu vuosi uuden identiteetin osasen, eli ulkosuomalaisuuden kanssa.

Seuraava kuulostaa ehkä vähän karulta, mutta jos ihmisiä ei lasketa, niin aika harvoin kaipaan Suomesta mitään. Raitista ilmaa ja järvi- sekä merimaisemia lähinnä.

Toisaalta otan kyllä kaiken ilon irti, kun pääsen pari kertaa vuodessa kotimaassa erinäisten asioiden äärelle.

 

Onnen ja riemun täyteinen taukohetki huoltsikalla:

Ruisleipää ja turkinpippureita

 

Lounaalla kaks lohikeittoa kiitos, tyytyväisen hyminän säestämänä:

Lohikeitto Story Kortteli Kamppi
 

Kotiinlähtöpäivänä kaupassa:

Ruisleipää, salmiakkia ja lakua

 

Yksi asia, jota Visual Diaryssa ja Norrebro Summersissa on kaipailtu, on karjalanpiirakat.

Mulla ei ole päässyt karjis-ikävä iskemään, koska mulla on käynyt täällä ihan hirveä munkki ja tunnen poikaystävän äidin kautta lauman suomalaisnaisia.

Ei mitä tahansa naisia,

vaan naisia, joilla on piirakkapulikat.
 

Karjalanpiirakat

 

In Belgium we have this thing called karjalanpiirakkatalkoot.

Tiedän. Olen onnekas pieni pentele.

Puheenaiheet Matkat Höpsöä

Kuulumisia kielikursseilta

Fanfaareja!

Ensimmäisen tason hollanninkurssit on nyt suoritettu ja kakkostaso aloitettu heti edellisen perään.

Uuden kurssin aloitus meni paljon paremmin kuin osasin odottaa. Seuraavalle tasolle ei voi ilmoittautua ennen kuin edellisen kurssin koetulokset on rekisteröity, joten jatkokursseja on turha yytsiä hirveästi etukäteen. Kurssitarjontaa tutkiessa selvisi, että seuraavan tason kurssit ovat alkaneet jo viime viikolla – jolloin mulla vasta oli se edellinen koe. 

Olin jo valmiiksi raivona, että kuka vatipää nämäkin aikataulut on suunnitellut, ja valmistuduin jo henkisesti jatkamaan kielikoulua vasta syyskuussa. 

Koetulospäivänä onneksi selvisi, että alkaneella kurssilla osataankin odottaa meitä myöhässä ilmoittautuvia. Aikatauluissa oli joku suunnittelukämmi. Jos haluutte, niin voitte aloittaa tänään iltapäivällä. Ok, haetaas kahvia sit.

Social orientation-kurssi menisi kielituntien kanssa päällekkäin, joten lykkään sitä tuonnemmaksi. Haluan ehdottomasti hyödyntää sen, että aiemmin opittu on vielä tuoreessa muistissa, ja mamukurssille ehtii myöhemminkin.

Kakkostason kielikurssit jakautuvat hassulla tavalla. Ykköstasolla yksi moduuli on loogisesti yksi kurssi, johon sisältyy sekä suullinen että kirjallinen puoli. Kakkostasolla yksi kurssi koostuukin kahden peräkkäisen moduulin suullisista tai kirjallisista osioista. Eli jos haluat opiskella vain yhden kurssin kerrallaan, joudut valitsemaan, opiskeletko ensin suullisen vai kirjallisen kurssin.

Me todettiin kurssikamujen kanssa, että mitä tässä vatvomaan, tehdään molemmat. Lukujärjestys lupaili ensin neljää seitsentuntista koulupäivää viikossa, mutta tunnit jakautuvatkin kaikille arkipäiville ja lisäksi arkipyhät keventävät kalenteria kivasti.

Tuskin liikaa kuitenkaan, sillä seuraavan kahden kuukauden aikana edetään yhtä paljon kuin kuluneen puolen vuoden aikana yhteensä. Uudet opettajat vaikuttavat hyviltä. Heti ekalla tunnilla eteen läväytettiin suunnilleen yhtä paljon uutta sanastoa kuin mitä ollaan käyty parissa kuukaudessa 1.2:ssa, jota kaikki en ees yritä-tyypit jäi muuten uusimaan, eli uusi ryhmä vaikuttaa myös paljon motivoituneemmalta. Tästä on hyvä jatkaa!

Työ ja raha Opiskelu