Hengitän syvään,
Istun mättäällä metsän keskellä,
Poimin mustikoita.
Välillä nappaan yhden suuhun.
Linnut laulaa ja aurinko lämmittää.
Eletään viimeisiä kesäpäiviä.
Ja nautin olostani juuri tässä näin.
Luonnossa sitä hengittää automaattisesti syvempään. Rauhoittuu kaikesta stressaamisesta.

Kohta alkaa syksy, nautin myös sen tunnelmasta. Saa poltella kynttilöitä.
Käpertyä sohvan nurkkaan villapaita päällä katselemaan sarjoja.
Arki on myös mukavaa.
Nyt ei oo enää niin kuuma.
Aloitan säännöllisen liikunnan.
Luen.
Muistan levätä. Rauhoittua. 

Muistelen mennyttä kesää lämmöllä. Lämpöä riitti niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tuli reissattua ulkomaille, Latviaan.
Oli kiva reissu, kyllä mä niin tykkään matkustella ja nähdä uusia paikkoja! Siinä mieli virkistyy ja janoaa aina vaan lisää!
Kävin myös Jyväskylässä.
Näin paljon sukulaisia ja kävin
äidin mökillä saaressa.
Hyttysistä huolimatta oli mukavaa saunoa ja uida.
Kävin myös Ristiinassa, sieltä äitini on kotoisin. Ja siellä oon viettänyt lapsuuteni kesiä ihanassa kesäpaikassa.
Siellä ei ole enää pappaa ja se on haikeaa. Vuosi sitten näin hänet viimeisen kerran ja siitä kerrasta jäi lämpöiset muistot.
Lämmöllä häntä muistelen, vaikka olisin halunnut pitää hänet vielä luonamme tovin pidempään.
Tänä kesänä kokoonnuimme suvun kesken yhteen papan vaimon luo tuonne kesäpaikkaan.
Se oli tärkeä kohtaaminen.

Elokuussa on ollut keskiaikamarkkinoita.
Olen käynyt isän luona Tammisaaressa päin (tai oikeammin Tenholassa).
Oli mukavaa.
Ja tulipa vihdoin käytyä myös
mustikassa.
Siitä olen haaveillut koko pitkän kesän.
Ai että.

Mistä sä nautit syksyssä? Mitä odotat? Niin, ja millainen kesä sulla oli? 🙂

Mä odotan vaikka mitä. On reissua tiedossa jo, Puolaan, Varsovaan! Mennään stand uppiin ja keikallekin pääsen pitkästä aikaa. Jes. Niin, ja ihan vaan se tavallinen arki. Se on kyllä ihan parasta.