Äääh. Tämä viikko on ollut yhtä suurta tunteiden vuoristorataa! Tuntuu siltä, että stressaan jatkuvasti pitkin päivää aivan kaikesta turhastakin. Ajatukset pyörii ympyrää, enkä pääse masentavista ajatuksista eroon millään. Milloin hiertää sukka, milloin taas joku muu. Mutta tällaista tämä elämä toisinaan on: Yhtä tunteiden ja asioiden vuoristorataa, hyvien ja huonojen hetkien tasapainoa. Onneksi elämässäni on kuitenkin paljon hyvää! Joka päivä. Kun muistaa arjen perustarpeet, on helpompi voida hyvin! Aina ei voi onnistua, vaan täytyy olla armollinen ja hyväksyä epäonnistumiset osaksi arkea. 

–Liikunta: Korona on saanut minut ulkoilemaan entistä enemmän viime aikoina. Lämpimät ja aurinkoiset ilmat ovat piristäneet sekä mieltä että kehoa. Luonto alkaa vihdoin herätä henkiin ja linnut laulaa jo alkavan kevään merkiksi! Aikaisemmin olen tutustunut Lohjalla vieraillessani lähinnä vain citymarkettiin, Prismaan, sushiravintolaan ja leffateatteriin. Mutta nyt olen saanut huomata, että on täällä paljon muutakin: Muun muassa paljon kaunista luontoa! Liikunta on tärkeä kehon ja mielen huoltaja tämän epävarman Korona-ajan keskellä. Ja mikä parasta: Ulkona on aivan yhtä hyvät mahdollisuudet liikkua kuin kuntosalillakin! Lisäksi saat samalla raitista ilmaa. Eikä liikunnan tarvitse välttämättä olla mitään viisi kertaa viikossa tapahtuvaa hikijumppaa, kunhan vain liikutat itseäsi!

Uni ja lepo: Lepo on tärkeä mielen ja kehon ylläpitäjä. Jos ei nuku, ei jaksa paljon mitään muutakaan. Ja mikä parasta: Nyt on oiva tilaisuus nukkua aikaisemman elämän univelkoja pois. Jos olit ennen koronaa stressaantunut kaikesta kiireestä, etkä kerennyt edes huokaista sen kaiken kiireen keskellä niin nyt on loistava tilaisuus hengähtää hiukan. Tai tehdä jotain muuta sellaista, mitä et silloin kerennyt! Mutta ei mitään paineita, ei ole pakko myöskään tehdä yhtikäs mitään! Kuuntele itseäsi ja halujasi. Itse olen huomannut tarvetta lepoon ja yksinoloon ja on ollut hienoa huomata se, että olen pystynyt ottamaan omaa tilaa kun huomaan sitä tarvitsevani. Näin vältyn turhalta tiuskimiselta toiselle, kun huomaan yksinolon tarpeeni ajoissa.

Ruoka ja ravinto: Huomaan, että kotona olessa on paljon helpompi napostella kaiken lomassa kaikkea turhaa. Karkkia tai muita herkkuja tekee mieli jatkuvasti. Nyt onkin tullut syötyä kaikkea epäterveellistä vähän liikaa ja vähän miten sattuu. Oma ruokarytmi ei ole kovin säännöllinen ja napostelen joskus vähän liikaa. Ruoka on tärkeä osa hyvinvointia ja siihenkin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nyt on ainakin aikaa kiinnittää huomiota siihen. Nyt on aikaa valmistaa terveellistä ruokaa ja panostaa aikaisempaa enemmän ruokailuun. Mutta en todellakaan halua luopua herkuista kokonaan, miksi edes pitäisi?

Henkinen hyvinvointi:

-Teen paljon kaikkea kivaa, mistä itse tykkään. Kirjoitan blogia ja juuri päättyneen kurssini aiheet ovat olleet kiinnostavia ja motivoivia. Meinaan jatkossakin opiskella kurssin aiheita omalla ajalla (jotain tekemistä on oltava loppukeväälle, jos ei töitä). Psykologia on kiinnostanut mua aina!
-Huumori on tärkeää tämän kaiken koronan keskellä! Mutta se on vain toisinaan vaikeaa itselle, koska otan asiat helposti itseeni. Se on kuitenkin asia mitä olen halunnut harjoitella viime aikoina, koska se tekee elämstä paljon  kivempaa (mulla on sosiaalista jännittämistä). Tällä viikolla muun muassa nauroin blondivitsille, vaikka se olikin yhtä tyhmä kuin aina ennenkin: ”Miksi blondi laittoi ruoan uuniin viivoitin kädessä? Siksi koska ruoka piti paistaa 200:ssa asteessa…” Lisäksi olin niin blondi, etten edes tajunnut asiaa ensimmäiseen puoleen minuuttiin! Aika hauskaa.
-Alkuviikosta vielä opiskellessani: Puhuin oma-aloitteisesti virtuaaliluokassa, jossa meillä oli luento itsetunnosta ja temperamenteista. Kun opettaja kysyi mitä temperemantista tulee mielen, moni vastasi näin: ”temperamenttinen ihminen on voimakastahtoinen ja tulinen”. Ja mä ihan oma-aloitteisesti avasin mikin ja sanoin: ”Myös ujolla on temperamentti. Kaikilla ihmisillä on oma erilainen temperamentti”. Jee, sanoin oman mielipiteeni ääneen! Se lisäsi omaa itsetuntoa taas hiukan lisää!

Kiitos, että luit ja hyvää pääsiäistä kaikille! Muistakaa pitää itsestänne huolta ja muistakaa, että herkuttelukin on sallittua. 🙂

Mitä eroa on sosiaalisuudella ja sosiaalisilla taidoilla,  mitä ne mielestäsi tarkoittavat? Oletko sinä mielestäsi sosiaalinen/ onko sinulla sosiaalisia taitoja?

Koulussani olemme käsitelleet vuorovaikutusta, ja sitä mitä sosiaaliset taidot pitävät sisällään. Se pistää ajattelemaan, pohtimaan omaa käytöstään muiden seurassa. En pidä itse itseäni monellakaan tapaa sosiaalisesti taitavana, ja tämä opiskelu on sysännyt minua kehittämään omia taitojani paremmiksi (vaihtelevalla menestyksellä, vielä on piiiitkä matka taitavaksi). Seuraavana pieni tietoisku sosiaalisista taidoista (kurssin materiaalia apuna käyttäen):

Jos henkilö omaa sosiaalisia taitoja, osaa hän mukauttaa omaa toimintaansa ja käytöstään monenlaisiin tilanteisiin sopivaksi. Hän kykenee sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin ja yhteisöihin (esim työ tai harrastus), sekä erilaisiin kulttuureihin (”Maassa maan tavalla”). Sosiaalinen ihminen tietää, ettei kaikista voi pitää, mutta hän tulee silti kaikkien kanssa toimeen. Kaikki vitsit eivät pure kaikkiin, kaikki loukkaantuu vähän eri asioista. Kaikki on vähän erilaisia. Jonkun kanssa on hauskaa, jonkun kanssa taas ei. Joku puhuu syvällisiä, ja niin edespäin. Tilannetaju on mielestäni tärkeä sosiaalinen taito  (mukauta toimintaasi tilanteeseen sopivaksi).
Sosiaalisen taidon omaava ihminen voi haalia vapaalla ympärilleen ystäviä kenen kanssa viihtyy, mutta työssä tai harrastuksissa haluaa saada kaikki mukaan yhteisöön (ketään ei jätetä yksin).

Hän on empaattinen, hän osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja ajatella kanssaihmisiään. Hän osaa keskustella. Hän myös tietää, mikä on hyväksi hänelle itselleen, ja osaa täten asettaa itselleen sellaisia rajoja, jotka edesauttavat omaa hyvinvointia. Hän pitää omista rajoistaan kiinni, ja täten hänellä on todennäköisemmin voimia auttaa myös muita.Hän osaa myös pyytää apua, ja ottaa sitä vastaan. Hänellä on hyvä itsetunto ja itsetuntemus. Lisäksi hän tietää omat hyvät ja huonot puolensa, osaa hyödyntää niitä. Hän tuntee oman temperamentinsa (se ei tarkoita vain vahvaa persoonaa. Jokaisella meillä on temperamentti, ja siitä myöhemmin lisää). Sosiaalisiin taitoihin kuuluu myös tunnetaidot.Sosiaalisuus taas tarkoittaa kiinnostusta muihin ihmisiin, halua olla muiden seurassa.Mielestäni on väärin, jos puhelias henkilö mielletään automaattisesti sosiaaliseksi ihmiseksi, mutta sen sijaan ujo introvetti taas epäsosiaaliseksi. Mielestäni molemmilla on samat mahdollisuudet olla joko sosiaalinen, tai epäsosiaalinen. Siihen vaikuttaa niin ihmisen oma persoona, temperamentti, elämänkokemukset, kuin tietoinen ja tiedostamaton viestintä jne.

Niin ja tiesitkö, että vuorovaikutuksessa vain noin 7  prosenttia on tietoista (vaikkapa sanallista) viestintää? Meidän vuorovaikutuksessamme sanattomalla viestinnällä on siis huima 55 prosentin osuus, kun taas 38 prosenttia on oheisviestintää (joka voi ilmetä esimerkiksi pukeutumisessamme). Viestimme muille ihmisille monin eri keinoin ja niistä voi päätellä paljon, muut ottavat viestimme vastaan oman katsomuksensa pohjalta. Molemmilla on vastuu omasta käytöksestään. Viestimme itsestämme mm. omilla eleilämme ja ilmeillämme. Ilmaisemme tunteitamme sekä mielialojamme omassa käytöksessämme, usein tiedostamatta. Myös ihmisen ryhdistä ja äänensävystä voi päätellä paljon. Sekä tietysti mielialamme  ja asenteemme välittyvät muille usein tiedostamatta.

Pohtikaamme nyt tietoisesti, kuinka käyttäydymme muiden seurassa. Kuinka ilmaiset itseäsi: Tervehditkö tavatessanne, miten? Hymyiletkö toiselle kiinnostuneena kun hän puhuu, vai osoitanko ilmeilläni olevani tylsistynyt (mökötätkö)?! Kuinka elehdit, kuinka puhut? Kuunteletko toista (vai mietitkö omaa puheenvuoroasi hänen puhuessaan), puhutko päälle? Oletko läsnä? Huokailetko toisen keskustellessa? Vai nyökkäiletkö toisen vastauksille? Katsotko toiseen kiinnostuneena, mutta et kuitenkaan maanisesti tuijottaen? Vai vilkuiletko kännykkää usein vaivihkaa keskustelun lomassa? Kuinka liikuta kehoasi, entäs siitten ne kehon asennot? Kunnioitatko muiden yksityistä tilaa? Käytökselläsi osoitat muille sen, oletko aidosti sosiaaliset taidot omaava henkilö!

Mutta ei mitään paineita, olemmehan vain ihmisiä, ei mitään yli-inhimillisiä yli-ihmisiä. Olemme ihania inhimillisiä olentoja, jotka ovat koko elämänsä keskeneräisiä, virheitä tekeviä olentoja. Minun matkani ei ole edes vielä puolessa välissä, olen kaikkea muuta kuin sosiaalisesti taitava. Onneksi on minulla koko elämä aikaa harjoitella, tätäkin taitoa monen muun taidon ohella! Huh.