Olipa kerran inbody-mittaus

On se vaan hassua, että yksi paperimoniste missä on lukuja, voi vetää niin mietteliääksi.

Sain nimittäin InBody-mittaustulokset käteeni.

Suunnittelen seuraavan radiojakson teemaksi keskustelua #bodypositivity:stä, ja olen aika sinut kroppani kanssa.

(Okei, mietin sokerilakkoa ja syön herkkuja joten en nyt olettanutkaan että olisin missään fitness-missin tuloksissa.)

Silti, olen joskus painanut 7-8 kiloa vähemmän. 

En ollut ajatellut laihduttaa. Mutta myönnän että olen loppupäivän miettinyt että onko omakuvani jotenkin sekaisin. Että voinko olla oikeasti tyytyväinen kroppaani vaikka lukemat eivät ole täydelliset.

Eikö ole ihan älytöntä?!

Se 1/4 osa minua yrittää jossakin pääni sisällä piipittää että Googlaa miten nopeasti laihtua 5 kiloa! Osa miettii että olet ihan normaali ja terve. Osa miettii että on siinäkin tyyppi, menee ihan tolaltaan parin luvun takia vaikka itse toitottaa ettei numeroilla ole väliä. Että on aika tekopyhää pitää jotain ”embrace yourself” T-paitaa jos ajattelee tällaisia.

Tämän takia en ole kotona pitänyt vaakaa enää vuosiin. En halua määritellä itseäni lukujen kautta. En iän, en painon, en mittojen tai älykkyystestitulosten. 

Onko kenelläkään muulla vastaavanlaisia kokemuksia? Ja mitä te teette silloin?

Musta tuntuu että vedän lenkkarit jalkaan ja lähden tuulettamaan päätä koiran kanssa lenkille, ja ihan tavalliselle lenkille, ilman taka-ajatusta rasvan poltosta.