Onko jopa romantiikka siirtynyt lopullisesti algoritmien varaan? Otsikko pisti silmääni Instagramin kuvavirrassa. Kyseessä oli Helsingin Sanomien julkaisema kuva artikkelista, jonka toimittaja Roosa Welling oli kirjoittanut parisuhteiden löytymisestä. Artikkeli on maksullinen, ja löydät sen täältä, jos haluat sen lukea. En lukenut itse koko artikkelia, enkä ole siihen ottamassa mitenkään kantaa. Se ei ole tässä jutussa olennaista.

Tuo otsikko sai minut miettimään miten erilainen maailma on nykyään. Ihmiselle jonka parisuhteet ovat alkaneet ilman mitään sovelluksia (koska niitä ei silloin ollut olemassa), algoritmien maailma kuulostaa kylmältä.

Tuntuu jotenkin kliiniseltä, että algoritmit etsivät meille sopivaa kumppania erilaisten itse syöttämiemme parametrien perusteella. Tunnen algoritmien toiminnan, ja tiedän, että ne optimoivat aina parhaat tulokset. Ne, jotka matchaavat. Tietyllä tapaa se on järkevää, tehokasta ja no, parhaassa tapauksessa säästää sydänsuruilta tai pettymyksiltä.

Omat kumppanivalintani eivät todellakaan vetäneet vertoja algoritmien suosituksille. Ihminen valitsee tunteella, ei järjellä ja datalla.

Mitä voit tietää ihmisestä, jonka näet ensimmäisen kerran ohimennen jossakin. Törmäät toisen kerran. Vaihdat hymyn, katseen. Kiinnostut. Löydät sen yhden ihmisen kaikkien muiden joukosta, josta vaan tulee fiilis että tässä se nyt on. Tunnet sitä kuuluisaa kemiaa ja vetovoimaa. Voiko tätä koskaan tuntea sovelluksessa? Missä ovat perhoset vatsanpohjalla tai ne kuuluisat kipinät?

Kun et tiedä toisesta mitään, voit toki luoda odotuksia ja mielikuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta mitenkään. Voit ihastua henkilöön, joka ei loppujen lopuksi ole kanssasi mitenkään yhteensopiva. Tämän algoritmin avulla voi todellakin välttää, koska voit jo seuloa esimerkiksi täysin arvomaailmaltaan erilaiset ihmiset pois ”valikoimasta”.

Myönsin jo alussa, että en todellakaan tehnyt aina oikeita valintoja. Mutta löysin muutaman, joka olisi voinut olla se oikea, ja löysin ihmisen, jota algoritmi ei olisi todennäköisesti koskaan valinnut minulle, mutta joka on minulle se oikea.

UUSINTAPOSTAUS

Onko sinulle koskaan käynyt niin, että kaverin ylistämä ihonhoitotuote on ollut lähinnä pettymys? Itse olen joskus todennut hankkimastani, kehutusta tuotteesta, että eipä tämä kovin kummoinen ollut. Ihon tarpeisiin vaikuttaa niin moni ulkoinen ja sisäinen asia, että voi olla hyvinkin haastavaa löytää oikeat tuotteet. Kesällä ihoni ei tykkää yhtään niistä tuotteista joilla se talvella kukoistaa. Ennen kun opin tarkastelemaan ihoni tarpeita, ja hoitamaan sitä tarpeiden sekä vuoden aikojen vaatimusten mukaan, hankin hutituotteita, ja ihoni kuntokaan ei ollut aina kovin kummoinen. Yksi alue joka tuotti jatkuvan pettymyksen oli käsien ja erityisesti kämmenselkien iho. Oli voide kuinka paksua tahansa, se ei auttanut kuiviin ja halkeileviin kohtiin.

Opin jälleen lisää ihonhoidosta, Katja Kokko, jota voi hyvin kutsua ihonhoitoguruksi, kertoi ihon kosteuttamisesta Instagramissaan, ja uteliaana lähdin googlaamaan asiaa tietääkseni siitä lisää. Suomenkielessä sanat moisturize ja hydrate käännetään kumpikin kosteuttaa. Ihon hoidossa niillä on kuitenkin merkittävä ero. Sillä onko voiteesi moisturizing vai hydrating on oikeasti väliä, ne ovat nimittäin erilaisiin ihon tarpeisiin tarkoitettu, ja tekevät iholla eri asioita. Tällä on esimerkiksi niihin talvella kuivuviin ja halkeileviin kämmenselkiin iso merkitys. Jos iholta puuttuu kosteus, ei auta vaikka laittaisin päälle kuinka paksua voidetta, kun alla ei ole kosteutta joka ihoa elvyttäisi, jota paksumpi voide voisi lukita sisäänsä.

Mitä ovat kosteutta ylläpitävät tuotteet?

Kosteuttavat tuotteet (moisturizing) ovat paksumpia voiteita ja öljyä, niissä on usein pehmentäviä ja okklusiviisia ainesosia, joiden tarkoituksena on estää kosteuden haihtuminen iholta. Kosteuttavat tuotteet lukitsevat kosteuden iholle ja suojaavat sitä.

Kosteuttavissa voiteissa ainesosaluettelosta saatat löytää mm. skvaleenia, mehiläisvahaa, kaakaovoita, erilaisia öljyä kuten jojobaöljyä, rasvahappoja tai sheavoita.

Mitä ovat janon sammuttajat?

Tuotteet jotka lisäävät ihon kosteuspitoisuutta (hydrating) ovat koostumukseltaan vesimäisiä seerumeita, kevyempiä kosteusvoiteita sekä mm. kasvovesiä ja suihkeita. Ainesosien on tarkoitus lisätä kosteuspitoisuutta iholla. Mm. nämä ainesosat hyaluronihappo, glyseriini, glykolihappo ja aloe vera ovat tuttuja ainesosia kosteutta sitovissa ihonhoitotuotteissa.

Mistä tiedän mitä ihoni tarvitsee?

Mistä sitten tunnistaa kumpaa iho tarvitsee? Ihon rakenne kertoo paljon. Jos iho on kuiva, se on usein hilseilevä, laikukas ja punoittava, se kaipaa tuotteia jotka lukitsevat kosteuden iholle. Janoinen, nestehukkainen iho puolestaan on samea ja kiristävä, ja se kaipaa kosteuspitoisuuden lisäämistä.

Yllämainitut ominaisuudet sekoittuvat monissa tuotteissa, ja monen iholla tarpeet vaihtelevat. Tällä hetkellä oma ihoni kaipaa selvästi kosteuspitoisuuden lisäämistä. Panostan seerumeihin, mutta viimeistelen ihonhoitorutiinini tarvittaessa öljyllä, joka lukitsee kosteuden iholle.

Tuotteiden erilaisten ominaisuuksien vuoksi kannattaa aina noudattaa seuraavaa järjestystä:

• levitä hoitotuotteet aina kevyimmästä raskaimpaan
• ensin kasvovedet ja suihkeet, sitten seerumi, emulsio ja lopuksi paksut voiteet tai öljyt
  Näin saat kaiken tehon irti tuotteistasi.

Ps. kämmeneni eivät kuivu enää niin pahasti, kun opin ensin kosteuttamaan ihon kevyemmällä vesimäisellä tuotteella, ja sitten vasta levitän paksun, tuhdin voiteen päälle.