Tämä on pitkä tarina, mutta usko pois, aihe on tärkeä ja pääsemme siihen pian.

Ainoa elokuva jonka kävin kesällä katsomassa elokuvateatterissa oli Bikeriders. Ihastuin leffaan trailerin perusteella, tositapahtumiin perustuva tarina moottoripyöräkerhon synnystä vaikutti juuri sopivalta kesäiltaan. Leffassa oli myös loistava näyttelijäkaarti: Jodie Comer, Austin Butler ja Tom Hardy. (Leffa on loistava, ja Bennyn hahmo vapaudenkaipuineen tuntui puhuttelevalta.)

Kun katsoin leffan promohaastatteluja, ohjaaja ja näyttelijäkollegat kilvan ylistivät Austin Butleria. Miten hän on mukava, lahjakas, ja hänen saapuessa paikalle jopa ympäristön tunnelma ja lämpötila muuttuu. Hänen vaikutus muihin on selvästikin tuntuva, ja merkityksellinen.

Puolisoni naurahti kommentille, ja totesi että huh huh mitä liioittelua. Ehkä se olikin hieman, sellaista jenkkityylistä dramatisointia ja liioittelua. Kun asiaa hetken miettii, voi kuitenkin todeta, että meillä jokaisella on vaikutus tiloihin joihin me astumme.

Jokaisella ei ole Austin Butlerin karismaa, eikä huoneen lämpötila ala aaltoilla. Jokaisella on jonkinlainen vaikutus. Joku sähköistää ilmapiirin, toinen latistaa, jotkut saavat muut paikalla olijat hiljenemään.

Usein meillä on päivän aikana kohtaamisia, ja voimme vaikuttaa kohtaamisiimme. Näistä kohtaamisista syntyy päivän tunnelma. Iloisen bussikuskin tervehdys saattaa saada väsyneen työmatkalaisen paremmalle tuulelle. Vilpittömät hyvät illan jatkon toivotukset silmiin katsottuna saattavat saada kaupanmyyjän tuntemaan olonsa nähdyksi. Sen hauskan työkaverin ilmestyminen kahvipöytään voi piristää koko porukkaa ja antaa energiaa loppupäivään.

Aivan kuten ilkeän ihmisen huono käytös, toisen nöyryyttämiseen tähtäävä kohtelu, ja toisten alas painaminen voivat muuttaa tunnelman hetkessä.

Kukapa meistä ei nauttisi Austin Butlerin kaltaisen henkilön seurasta. Sellaisen joka antaa muille suun vuoron, kohtaa vertaisenaan ja luo hyvää mieltä.

Oletko koskaan miettinyt minkälaisen tunnelman sinä tuot mukanasi, tai jätät jälkeesi?

Vuodenaikojen vaihtuminen voi olla pukeutumisen kannalta haastavaa. Etenkin kesästä syksyyn siirtymä kylmine aamuine ja lämpimine iltapäivineen. Henkilökohtaisesti protestoin syksyyn siirtymistä, enkä ole koskaan valmis luopumaan kesän kepeistä ja ihanista asuista, huolettomuudesta ja paljasta jaloista. Nautin niin paljon siitä kun voi vaan vetää shortsit tai hameen, t-paidan ja sandaalit ja on ihan tyylikäs ja lähtövalmis minne vaan.

Syksyn tyyleissä on kuitenkin puolensa. Tai ainakin yritän näin itselleni uskotella.

Näillä vinkeillä pidennät kesävaatteiden käyttöaikaa, ja siirryt vaivattomasti syksyyn:

– sukat sandaaleihin. Usko pois, se näyttää hyvältä ja tuo myös pientä tvistiä asuihin. Lenkkareita ja talvikenkiä joudumme kohta käyttämään kuukausikaupalla.

– yhdistä shortsit tai hame muhkeaan pitkähihaiseen yläosaan. Näin asu ei näytä ”liian kesäiseltä”. Alle voi laittaa topin, jos iltapäivällä tulee kuuma.

– kerrosta. Mekon päälle ohut neuletakki, bleiseri ja huivi. Näitä on helppo kuoria pois jos päivällä onkin lämmin.

– poolopaidat. Ohut poolopaita kesämekon alla pidentää mekon käyttökautta, ja päivittää tyylin syksyyn.

– denim ja sametti. Kevyet kesäpaidat näyttävät rouheamman alaosan kanssa sopivan syksyiseltä. Kokeile vaikka!

– bootsit, kumisaappaat ja saapikkaat. Jos et enää malta odottaa järeämpiä jalkineita, kokeile bootseja tai saappaita mekon tai shortsien parina. Toimii!