Syyskuussa ihastuttaa…

Kirjoittelen tätä syysflunssan kourissa, ja tämä onkin todellinen tsemppaus- ja positiivisuusharjoitus. Saattaisin pitää syksystä enemmän jos illat olisivat valoisia, ja tunnelma olisi kuin amerikkalaisissa 90-luvun romanttisissa komedioissa. Niitä sellaisia aurinkoisia, värikkäitä ja kirpeitä hetkiä. Pimeä, märkä ja kylmä ilma laukaisevat väistämättä kesän kaipuun mielessäni.

Tarkoitus oli kuitenkin miettiä mikä syksyssä ihastuttaa…

Lukeminen ihastuttaa aina. Syksyllä on enemmän aikaa lukea, koska ilma ei aina houkuttele viettämään aikaa ulkona. Luin Joel Dickerin Villipedon, ja heti perään Alaska Sandersin tapauksen. Tykkään hänen tavastaan kirjoittaa, ja siitä miten juonet avautuvat pikkuhiljaa kirjan edetessä.

Paksut neuleet. On ihanaa kietoutua pehmeisiin ja lämpimiin vaatteisiin, ja nautiskella olosta.

Piirakat! Omenapiirakka erityisesti, ja tietenkin itsetehtynä. Silloin kun ei huvita tai ei ehdi, kannattaa kokeilla näitä vegaanisia uutuuksia Eloselta. ne ovat herkullisia.

Omenat. Niitä tulee nyt paljon. Kannattaa syödä niitä niin paljon kun jaksaa, ja pakastaa vaikka lohkoina, jos ei jaksa valmistaa niistä muuta. Jos omenapuita ei ole omasta takaa, kannattaa lenkkeillä omakotitaloalueella, koska monen talon edessä on nyt omenaa tarjolla.

Hitaat aamut. Kun luonto alkaa hidastaa, kannattaa siitä ottaa mallia. Ota hieman lisää aikaa itsellesi ja ole lempeä.

Koirat. Kuten aina. Kohta Lando on ollut meillä jo vuoden. Tämä on suuri rakkaustarina.

Pariisin muisteleminen. Matkasta on vielä niin vähän aikaa, että Pariisi on tuoreena muistissa. Olisi ihan matkustaa sinne myös joskus syksyllä.

Nämä ihastuttavat kylminä ja sateisina syyskuun päivinä. Mikä sinua piristää syksyllä?