Rauhaa ja rakkautta maailmaan

Hyvä yritys on pitkään ollut hiljainen blogi. Kulissien takana olen entiseen malliin kierrätellyt, ostanut Reilun kaupan kahvia ja lahjoittanut kaksikymppiä kuussa. Nyt vanha reppuni, suoraan 90-luvulta, on hajonnut niin pahasti että harkitsen korjaamisen sijaan uuden ostamista – mutta mistä laadukas, kestävä ja eettisesti tuotettu reppu? Tätä pohdin mutta tuskin kirjoitan siitä blogipostausta. Olen myös mietiskellyt, miten kaunokirjallisuudella voisi parantaa maailmaa, ja esimerkiksi miten romaaneissa kirjoitetaan sukupuolesta ja seksuaalisuudesta tai kenen ääni niissä kuuluu. Mietikääpä tekin jos jaksatte.

Eilisen uutiset saivat minut ensin yllättymään, sitten järkyttymään ja siinä aamukymmenen maissa lamaantumaan. Sitten nousi maailmanpelastusinto, joka osin laantui kun ryhdyin kirjoittamaan rästiin jääneitä luentopäiväkirjoja.

Sen kuitenkin haluaisin sanoa, että kun pelko ja populismi jyräävät maailmassa, toivottaisin rakkautta lisää, rakkautta ja vastuunkantoa, sitä että osattaisiin nähdä muidenkin ihmisten hätä kuin se oma, sitä että tajuttaisiin, että sotaa pakoon lähteneet lapset ovat siis sotaa pakoon lähteneitä lapsia ja se on aika iso juttu ja pitäisi mennä aika monen pienemmän jutun edelle. Toivon että muistaisin, että vaikka menisin piiloon sängyn alle, maailma ei siitä mihinkään katoa ja edelleen ne samat maailman rakenteet, joista minä hyödyn esimerkiksi valkoisuuden ja länsimaalaisuuden takia, tuottavat monelle muulle kurjuutta.

USA:n presidentin rooli maailman meiningeissä on aika iso. Rooli se on kuitenkin minullakin, itseni kokoinen, omasta näkökulmastani siis melkoisen isot saappaat nekin. Ja joka ikinen päivä voi omalta osaltaan rakentaa parempaa maailmaa, tai huonompaa.

Kunpa osaisimme vastata pelkoon rohkeudella, vihaan rakkaudella, väistelyyn vastuulla. Kunpa emme lannistuisi vaan taistelisimme rakkauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta entistä kovempaa.