Ihanimmat luonnonsuojeluleffat

Nyt on takki aika tyhjä.

Vielä kaksi viikkoa kesätöitä, koulukin ikään kuin alkoi jo. Kaipaisin jotain parin päivän mökkireissua nyt tähän, tai rehellistä suunnittelematonta vapaa-aikaa. Sommittelin kalenteriin kursseja syksylle ja tiedän että niitä on liikaa, en vaan malttaisi karsia. Ajattelen että joustan sitten tarpeen mukaan, vaikka oikeasti nyt jo hengästyttää ajatus tulevista kuukausista.

Tämän vapaan sunnuntain vietin jokseenkin väsyneenä siitä ajatuksesta, että huomenna pitää mennä töihin.

Ja haluaisin kuitenkin kirjoittaa teille jotain, siksi vinkkaan kahdesta ihanimmasta luonnonsuojeluelokuvasta.

 

 

Prinsessa Mononoke (yllä) ja Tuulen Laakson Nausicaä (alla) ovat molemmat Hayao Miyazakin vähän vanhempia elokuvia. Molemmissa maailma on muutakin kuin ihmisen pelikenttä ja ympäröivä luonto osaa jopa puolustaa itseään ihmisten lyhytnäköiseltä hyödyntavoittelulta. Metsien ja järvien arvoa on muussakin kuin biotalouden kasvunäkymissä, ja ihmisten lisäksi saattaa olla muitakin olentoja, joilla on paikka maailmassa ja oikeus elää.

Ja lisäksi molemmat ovat muutenkin hienoja elokuvia.

 

 

Molempia leffoja suosittelen kaikille, ihan leffoinakin, ei pelkästään arvonsa tuntevien metsien takia.

Ja menen itse nyt kiltisti nukkumaan ja olen ensi viikolla ehkä vähän reippaampi.