Minua kiinnostaa teidän henkilökohtaiset valinnat
Oletteko kuulleet sellaista lausetta että ”minähän itse koetan elää tällä tavalla ekologisesti mutta minulle on ihan sama miten muut elävät”?
No, paljastin jo jokin aika sitten olevani paheksuja. Se vaiva on tainnut sittemmin lähinnä pahentua.
Minulle ei nimittäin ole ihan sama miten muut elävät. Minua kiinnostaa kaikkien muitten ihmisten henkilökohtaiset valinnat sikäli kun ne vaikuttavat vaikkapa ympäristöön tai ihmisoikeuksiin. Mietin kuka ihme heittää kymmeniä Mynthon-pakkauksia lenkkipolkuni varrelle. Lukiessani kosmetiikkablogeja ajattelen salaa että mitenkähän ne ikinä saavat käytettyä nuo kaikki putelit loppuun. Kun kaveri lähtee lentokoneella matkalle, pohdin ajatteleekohan hän nyt ollenkaan ilmastonmuutosta. Järkytyn, kun opiskelijaravintolan sekajäteläjässä on lautasliinoja (ihan oikeesti: onko vielä olemassa joku, joka ei tiedä että lautasliinat on biojätettä??). Ja kun kiva ympäristöpolitiikanopiskelijakaveri kertoo ajavansa viiden kilometrin matkan kouluun autolla, koska onhan se nyt ihan sama kun se auto on kerran pitänyt ostaa, ajattelen että hui sentään, maailmalla ei juurikaan ole toivoa.
Minusta kenenkään ei pitäisi ajaa autolla töihin tai kouluun jos on ihan mahdollista pyöräillä tai mennä bussilla. Minusta biojätteet pitää laittaa biojätteeseen ja roskia ei saa heittää luontoon. Minusta kaikkien ihmisten pitäisi syödä lihaa vähän jos ollenkaan, monestakin syystä, ei pelkästään eläinten vaan myös ihmisten takia. Minusta hirveän huoleton shoppailu on vastuutonta. Minusta tuotannon vastuullisuuden pitäisi kiinnostaa kaikkia.
Olen siis selkeästi just sellainen ihminen, joka haluaa kertoa, mitä pitää tärkeänä ja kuinka itse elää, ja sitten lisäksi vielä haluaa kertoa, että sinunkin oikeastaan pitäisi elää just sillä tavalla.
Tätä kirjoittaessani rupean kyllä nyt pelkäämään, että joudun kohta vastuuseen juustonsyönnistä ja siitä toissa kesän Italian reissusta.
Mitenkähän sen sanoisi? Kierrätys, arkiliikkuminen ja ruokavalio eivät ole ihan täysin henkilökohtaisia valintoja sen takia, että ne koskevat meitä kaikkia. Lisäksi ne koskevat myös kaikkia ihmisiä, jotka tulevaisuudessa syntyvät tai saattavat syntyä tälle maapallolle. Ja lisäksi ne koskevat tietysti jokaikistä eläintä (siltä varalta ettette laskeneet niitä meihin kaikkiin, ja no en minäkään varsinaisesti laskenut). Ihan niin kuin se minun halpavaateostospäätöksenikään ei ole ihan vaan henkilökohtainen valintani, koska kyllähän se nyt vähintään koskee sitä ihmistä, joka sen vaatteen on tehnyt ihan liian huonolla palkalla.
Tuomitseminen on tietysti ikävää ja tuntuu ikävältä, suutuin itsekin hiljattain kun poikakaverini syytti pyykkäämistottumuksiani (40 astetta, kuulemma vähempikin riittäisi?) epäekologisiksi. Mutta miten me yhteiskunnassa saamme aikaan sen, että noudatamme yhteisiä normejamme, sellaisia kuin että ei saa huijata? No kyttäämällä ja tuomitsemalla.
Viime aikoina olen siis ajatellut, että ehkä pieni määrä sopivaa, oikein kohdistettua paheksuntaa voisi pelastaa maailman.
Kirjoitan tätä nyt tietysti vähän kärkevästi. Haluaisin että ystäväni pysyisivät edelleen ystävinäni. Haluaisin että kaikki olisivat onnellisia. En tarkoita välttämättä paheksumisella, kyttäämisellä ja tuomitsemisella paheksumista, kyttäämistä ja tuomitsemista vaan enemmänkin jonkinlaista kiinnostusta toistemme valintoihin ja ymmärrystä siitä, että ne tosiaan koskevat meitä kaikkia. Rakentava paheksuminen voisi olla sellainen ihan vilpitön miksi teet noin? tai etkö hyvä ihminen tiedä että lautasliina on biojätettä?
Ja jos haluaisimme elää oikeudenmukaisessa maailmassa, ja jos haluaisimme säilyttää ympäristön elinkelpoisena vaikka ihan vaan itseämmekin varten, kyllähän meidän pitäisi tehdä sitten valintoja sen mukaan. Ja kyllä meitä luulisi kiinnostavan, millaisia valintoja muut tekevät.
Jos joku keksii sosiaalisesti hyväksyttävän tavan paheksua, kertokaa minullekin.
Tai voitaisiinko päättää että nämä yhteiset asiat ovat meille tosi tärkeitä, ja että voimme siksi sallia myös pienen määrän paheksuntaa.
Naama tuli kipeäksi kun vääntelin paheksuvaa ilmettä kuvaa varten. Ei ole terveellistä hommaa tämä.