Shoppailin

Hyvä yritys jäikin näköjään tahattomalle ja melkoisen pitkälle joululomalle. Ilmeisesti syynä on ollut lähinnä se, että lomahuuruissani en ole juurikaan miettinyt maailman murheita vaan enemmänkin fiilistellyt populaarikulttuurin helmiä.

 

 

Lisäksi olen shoppaillut.

Ja sehän sopii blogin aihepiiriin mainiosti. Ostin nimittäin imurin todettuani, että vanha, aikoinaan käytettynä ja puolirikkinäisenä kämppikseltä ostettu, tosiaan jaksaa pysyä päällä noin kymmenen sekuntia kerrallaan ja että ei näytä todennäköiseltä, että vaivaa saisi korjattua (tosin: en soittanut imurikorjaajalle, päättelin vain itse ja perheenjäsenten avustuksella että eiköhän tuo imuri ole nyt oikeesti lopussa). Ehdin elää imurittomana reilun kuukauden ja lattialle kertyvä roskamäärä sekä erinäiset onnettomat yritykseni nostella tiskirätillä niitä roskia pois lattialta nostattivat huomattavasti imurinostamisfiilistä, ja vihdoin viime viikonloppuna käytin varmaan neljä tuntia ottaessani selvää imuriasioista.

Halusin tietysti mahdollisimman ekologisen ja muutenkin maailmanpelastushenkisen imurin, ja näitä abstrakteja tavoitteita lähestyin pääasiassa sitä kautta, että imurin pitäisi olla mahdollisimman energiatehokas ja kestää pitkään. Lisäksi haaveilin tietysti hiljaisesta imurista tai ainakin sellaisesta, joka ei huutaisi millään älyttömän ärsyttävällä taajuudella, ja koska 50-luvulla rakennetussa yksiössäni ei ole siivouskomeroa (pölynimuri, mikä se on, hyvin mahtuu vaatekaappiin), pieni koko olisi myös myyntivaltti. Niin ja mieluiten halusin selvitä ostosreissusta noin sadalla viidelläkympillä.

Imurin ostaminen osoittautui kyllä aika hankalaksi jutuksi. Edullisemmat imurit vaikuttivat olevan aika energiatehottomia, mutta halusin kuitenkin sellaisen A-energialuokkaa olevan, koska se oli jotenkin sellainen selkeä juttu, millä imurin ekologisuutta voisi arvioida. Tosin olisin halunnut myös tietää, mistä se energiatehokkaampien imurien A-luokkaisuus tulee, tuleeko se vaan siitä, että niissä on vähemmän tehoja? Toivottavasti ei. Harkitsin myös pölypussitonta imuria (koska se oli alennuksessa ja hei vähemmän sekajätettä), mutta sitten luin, että huolimattomasti huollettu pölypussiton imuri luultavasti hajoaa ennen aikojaan, ja siinä se ekologisuusetu olisi sitten menetetty.

Tähän päädyin:

 

Siellä se nyt piilottelee pakastimen ja kitaran välissä. Ja toivon, että se oli edes jokseenkin ekologinen ja eettinen valinta, kukapa näistä tietää. Mutta oli ihanaa imuroida kämppä uudella imurilla. Tai ylipäänsä millä tahansa imurilla. Ah.

Lisäksi ostin mustat nimettömänä pysyttelevän päivittäistavaraketjun halpismerkki-college-housut, jotka tuossa ylemmässä kuvassa todistavat keräävänsä likaa ja nyppyjä jo kovaa vauhtia. Tapaus on merkittävä, koska edellisen kerran ostin epäilyttävän edullisia vaatteita (tai no alusvaatteita olen kyllä ostanut) reilu vuosi sitten farkkupulassani, eli ei halpatyövaatteita -linjani oli pitänyt jo jonkin aikaa melko hyvin. Housut on tehty Pakistanissa, vähän hirvittää enkä ole kovin tyytyväinen itseeni tämän jutun suhteen. Nyt jos keksin, kuka myy eettisiä college-housuja, joilla voi hengailla kotona ja käydä lähikaupassa ja luennolla, pistän sen tulevaisuuden varalta tarkasti mieleen. Hetkeksi jo innostuin että hei Nansohan on vastaus näihin ongelmiini, mutta nettikaupasta ei löytynyt sopivaa tuotetta eivätkä paikalliset merkkiä myyvät liikkeetkään auttaneet tässä.

Näillä hatarilla shoppailuun liittyvillä ajatuksilla yritän palata maailmanpelastusaiheiden pariin. Aika hankalalta tuntuu, voi olla että joululomailu vielä jossain määrin jatkuu edelleen.