Kehitysyhteistyö on heikoimpien auttamista

Yritin allekirjoittaa vetoomusta kehitysyhteistyön pelastamiseksi. Ei onnistunut, olinkin allekirjoittanut sen jo alkukesästä.

Kehitysyhteistyöllä yritetään auttaa niitä ihmisiä, joilla menee kaikkein kehnoimmin. Samalla maailmasta yritetään tehdä sellaista paikkaa, jossa jokainen saisi mahdollisuuden elää ja voida hyvin, mieluiten omassa kotimaassaan, eikä joutuisi lähtemään pakolaiseksi vaikkapa kaukaiseen Suomeen. Kehitysyhteistyöllä yritetään rakentaa tasa-arvoisempaa maailmaa, jossa synnyinmaa, kansallisuus tai sukupuoli eivät määrittele ihmisen tulevaisuutta eivätkä hänen mahdollisuuksiaan elää ja voida hyvin.

 

kehitysyhteistyo2a.jpg

 

Kehitysyhteistyö on tärkeää, koska kaikki ihmiset ovat arvokkaita. Kehitysyhteistyö on yritys kantaa vastuuta maailman ongelmista, joita mekin jokainen olemme omalta pieneltä osaltamme aiheuttamassa tai ainakin ylläpitämässä. Vaikka Suomessakin on paljon asioita korjattavana, olemme silti maailman mittakaavassa rikkaita, ja samat valtasuhteet, jotka ovat rakentaneet meille rikkautta, rakentavat ja ylläpitävät toisten köyhyyttä. Siksi olemme omalta osaltamme vastuussa toisten auttamisesta, ja siksi kehitysyhteistyöhön on panostettava.

Kehitysyhteistyön menetelmissä on varmasti korjattavaa. Silti ajatus on oikea, ja kehitysyhteistyöhön panostamisen täytyy jatkua, jotta auttamisen tapoja voidaan kehittää paremmiksi ja sellaisiksi, että ne oikeasti purkavat valtasuhteita ja rakentavat tasa-arvoa sekä auttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

 

kehitysyhteistyo1a.jpg

 

”Autetaan ensin oman maan kansalaisia” ei ole hyvä syy ylenkatsoa kehitysyhteistyötä, koska oman maan kansalaisillamme menee koko maapallon tasolla katsottuna todella hyvin. En haluaisi väheksyä kenenkään ongelmia enkä niitä lukuisia ongelmakohtia, joita suomalaisessa yhteiskunnassa on, mutta on vaikea ajatella, minkä takia suomalaisen yhteiskunnan ongelmat olisivat syy olla auttamatta aliravitsemukseen tai olemattomaan terveydenhuoltoon kuolevia lapsia.

Eri kansallisuus ei ole syy jättää joku ihminen empatian ulkopuolelle. Kaikki ovat yhtä arvokkaita, ja kaikkia pitää pyrkiä auttamaan, myös niitä, jotka asuvat kaukana meistä. Jos voimme ostaa kaukana ommellun T-paidan tai viljellyn ruusukimpun tai kasvatetun banaanin, voimme auttaa kaukana asuvaa ja erinäköistä ihmistäkin.

Meillä on mahdollisuus auttaa, siksi meidän täytyy auttaa.

Vetoomuksen kehitysyhteistyön puolesta voi allekirjoittaa täällä.

 

Kuvat ja lisätietoa: kepa.fi

Puheenaiheet Ajattelin tänään Syvällistä Uutiset ja yhteiskunta

Ihanimmat luonnonsuojeluleffat

Nyt on takki aika tyhjä.

Vielä kaksi viikkoa kesätöitä, koulukin ikään kuin alkoi jo. Kaipaisin jotain parin päivän mökkireissua nyt tähän, tai rehellistä suunnittelematonta vapaa-aikaa. Sommittelin kalenteriin kursseja syksylle ja tiedän että niitä on liikaa, en vaan malttaisi karsia. Ajattelen että joustan sitten tarpeen mukaan, vaikka oikeasti nyt jo hengästyttää ajatus tulevista kuukausista.

Tämän vapaan sunnuntain vietin jokseenkin väsyneenä siitä ajatuksesta, että huomenna pitää mennä töihin.

Ja haluaisin kuitenkin kirjoittaa teille jotain, siksi vinkkaan kahdesta ihanimmasta luonnonsuojeluelokuvasta.

 

18zpd6qkonp5vjpga.jpg

 

Prinsessa Mononoke (yllä) ja Tuulen Laakson Nausicaä (alla) ovat molemmat Hayao Miyazakin vähän vanhempia elokuvia. Molemmissa maailma on muutakin kuin ihmisen pelikenttä ja ympäröivä luonto osaa jopa puolustaa itseään ihmisten lyhytnäköiseltä hyödyntavoittelulta. Metsien ja järvien arvoa on muussakin kuin biotalouden kasvunäkymissä, ja ihmisten lisäksi saattaa olla muitakin olentoja, joilla on paikka maailmassa ja oikeus elää.

Ja lisäksi molemmat ovat muutenkin hienoja elokuvia.

 

ibtmow530agvbaa.jpg

 

Molempia leffoja suosittelen kaikille, ihan leffoinakin, ei pelkästään arvonsa tuntevien metsien takia.

Ja menen itse nyt kiltisti nukkumaan ja olen ensi viikolla ehkä vähän reippaampi.

Kulttuuri Leffat ja sarjat Suosittelen