Pukeutumishuolia

Tältä näyttää mun pukeutumishuolet tällä hetkellä…

 

 

 

…kömpelösti peilin reunalla roikkuvalta, kirpparilta ostetulta, vähän nuhjuiselta mutta kovasti tykätyltä mokkanahkatakilta.

Olen vuosia hehkuttanut nahkakenkiä, miten ne kestää, miten niitä voi hoitaa jotta ne kestää vielä kauemmin. Ekan kirpparinahkatakkini kohdalla, 14-vuotiaana, muistaakseni vielä varmistin äidiltä, että eihän sitä lehmää tapettu tän mun takin vuoksi. Nahkakengät, -laukut ja -takit on tuntuneet fiksulta ja ekologiselta valinnalta.

Animalian mukaan kuitenkin nahka on lihan jälkeen tuotantoeläimen ruhon arvokkain osa – ei siis vain sivutuote. Tästähän voisi vetää sellaisen hienovaraisen johtopäätöksen, että ostamalla nahkatuotteen tuen lihabisnestä – jota en haluaisi tukea syistä, joita sivuan ainakin täällä.

Olen kuitenkin käyttänyt edelleen aika surutta nahkakenkiäni. Toivottavasti kestävät pitkään, ja sitten kun lopulta hajoavat, pitää tosissaan miettiä, olisiko joku yhtä pitkäikäinen ja eettisesti kivempi vaihtoehto. Olen myös ehkä saattanut ostaa joitain nahka-asusteita käytettyinä, mikä ehkä kertoo siitä, että kovin syvää moraalista dilemmaa en taida nyt kokea tämän asian kohdalla.

Ja viime päivinä olen käyttänyt myös tätä mokkanahkatakkiani, kolmella ja puolella eurolla aikanaan kirpparilta ostettua.

Ja mitäs vaihtoehtoja tässä on? En voi heittää takkia menemään, se ois epäekologista ja epäkunnioittavaa ja tuhlausta ja mitä nyt vielä hyvän tavaran heittäminen roskiin on. Voisin viedä takin kirpparille, mistä joku muu toivottavasti ostaisi sen ja pitäisi sitä. Tai voin pitää sitä itse, jolloin olen vähän ristiriitainen näiden eettisten valintojeni kanssa, mutta tämän yksittäisen takin kannalta on kai kuitenkin ihan sama, kuka sitä käyttää, kun poiskaan sitä ei voi heittää.

Turkiksien suhteen olen vähän tiukempi. Niitä ei mielestäni kenenkään pitäisi käyttää, elleivät ne ole jostain syystä arktisella alueella asuvalle ehdottoman tärkeä ja ainoa mahdollinen keino estää paleltuminen. Myös tekoturkisten käyttöä kyllä hämmästelen. Turkisbisnes vaikuttaa niin kertakaikkisen turhalta että sitä en symppaisi edes tekoturkiksella. Turkikset pois muodista, nyt ja ikuisesti.

Mutta mokkanahkatakkieläintäni ei ole kuitenkaan, toivottavasti, tapettu ihan vaan pelkän sen nahan takia, vaan joku on myös mutustellut loput eläimestä. Ja toisaalta, ehkä takillani pidän yllä maailmaa, jossa nahkatuotteiden kova kysyntä lisää kannattavuutta myös tehotuotetun lihan mutustelulle.

Vaikeeta on.

 

…Tähänhän liittyy tietysti myös kysymys siitä, pitääkö olla täydellinen tyyppi että ylipäätään voi yrittää tehdä vähän vastuullisempia valintoja. Mielestäni ei, nahkatakki ei kumoa lihansyönnin vähentämistä eikä kritiikkiä eläinten elinolosuhteita kohtaan, eikä lentoreissu kumoa ilmastonmuutoksen pelossa pyöräiltyjä työmatkoja, eikä mokailu tee tyhjäksi hyviä yrityksiä. Parempi vähän huonosti koittaa olla hyvä kuin olla piittaamatta kokonaan. Mutta rehellinen pitää silti olla, ja ainakin tosissaan kysyä, että voinko nyt ihan oikeesti käyttää tätä takkia, syödä tätä lehmää tai lennellä ympäri maapalloa. Loppujen lopuksi ehkä maailmaan vaikuttavat eniten tai ainoastaan ne ajatukseni, jotka näkyvät myös tekoina.

 

Jos huono omatunto nahkatuotteiden käytöstä ei pelota, asiasta voi lukea lisää Animalian sivuilta. Animalian nettisivut ovat muutenkin ihan mainio paikka tutustua eläimiin liittyviin eettisiin kysymyksiin, jotka jostain syystä jäävät yhteiskunnassa usein edelleen perusteettoman ”nehän on vain eläimiä” -leiman alle.