Kannattaako äitiyslomalla tehdä töitä?

Sorjosen kuvauspäivät alkoivat maskeerauksella

 

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, olen päätynyt työskentelemään perhevapaiden aikana aika paljonkin. En ollut suunnitellut vauvavuotta sen kummemmin, mutta joskus tulee eteen mahdollisuuksia, joista on vaikea kieltäytyä.

Rikossarja Sorjosen kuvaukset alkoivat kuutisen viikkoa esikoiseni syntymän jälkeen. Ihan niin aikaisin en olisi halunnut olla tunteja erossa vauvasta, mutta kuvauspäivät oli lyöty lukkoon jo aiemmin. Ja tietenkin halusin ottaa roolin vastaan!

Kaikki meni lopulta hyvin ja vauva kulki hoitajan kanssa mukana kuvauksissa ja tauoilla pääsin halimaan, pusimaan ja imettämään.Myöhemmin vauva on ollut mukana niin podcastin nauhoituksissa, puhujakeikoilla kuin palavereissa ja luottamustehtävien kokouksissa.

Kaikesta huolimatta on pakko myöntää, että töissä käyminen aiheutti myös stressiä. Vauva oli täysimetyksellä ensimmäiset 6kk, mikä tarkoitti sitä, että jouduin pumppaamaan maitoa varastoon poissaolojani ajatellen. Se oli ylimääristä työtä, eikä pakkotilanteessa maitoa aina herunut pumpulle.Ja iltaisin olisi unikin amistunut pumppaamisen sijaan.  Kuvauksissa huoletti myös se, riittääkö pumpattu maito äidin poissaollessa. Ja toki ihan vaan tarkkojen aikatulujen noudattamisessa on pienen vauvan kanssa oma hommansa.

Kaikesta huolimatta koen, että töissäkäynti on sopinut minulle vauvavuoden aikana. Moni ystäväni on valitellut tulleensa mökkihöperöksi kotona vauvan kanssa, kun arki on pelkkää vaipanvaihtoa ja helistimen heiluttelua. Itse en kokenut missään vaiheessa vauvakuplaa ahdistavaksi, vaan yhä edelleen, lapsen ollessa jo 1v 4kk viihdyn hoitovapaalla mainiosti! Uskon, että kyllästymättömyys lapsi-arkeen johtuu juuri siitä, että olen koko ajan tehnyt vähän töitä. Aivoilla on ollut muutakin ajateltavaa kuin vain päiväunirytmi ja satunnainen työnteko ja valtuuston kokoukset ovat tuoneet vaihtelua ja tasapainoa viikkoihin.

Entäs raha-asiat? Kannattaako töissä käynti taloudellisessa mielessä?

Perhevapaat ovat ihan oma viidakkonsa ja koostuvat äitiysrahakaudesta, vanhempainrahakaudesta ja tarvittaessa sen jälkeen hoitorahasta . Äitiysrahakausi (n 4kk) ja vanhempainrahakausi (n. 6kk) ovat ansiosidonnaisia. Perhevapaista vain äitiysrahakausi on ainoa joka on korvamerkitty synnyttävälle äidille. Muilta osin vanhemmat voivat jakaa haluamallaan tavalla, mutta siitä huolimatta valtaosan vapaista pitävät äidit.

Ensimmäisten kolmen kuukauden osalta korvaus on liittokohtainen, mutta olen ymmärtänyt, että on melko yleistä, että äiti saa tuolta ajalta täyttä palkkaa. Tämä siis mikäli jää perhevapaalle työsuhteesta. Näin oli myös omalla kohdallani. Mitä luksusta! Palkka tulee työnantajalta, joka taas saa korvauksen Kelalta.

Käytännössä ensimmäiset 10 kuukautta vahempi saa siis ansiosidonnaista korvausta. Työskentely tuona aikana on mahollista, mutta niiltä päiviltä, kun perhevapaalla oleva vanhempi tekee töitä, on korvaus minimin mukainen, eli 28,95 euroa.

Kannattaa siis vähän taktikoida. Pelkän muutaman kympin takia ei töihin kannata lähteä – ainakaan rahan takia. Taloudellisessa mielessä kannattaa myös yrittää keskittää töitä pidemmiksi pötköiksi jokapäiväisten pikkupätkien sijaan. Sunnuntaina sen sijaan saa painaa töitä aikka 24h, eikä se vaikuta tukiin mitenkään. Sunnuntain osalta ei nimittäin makseta vanhempainpäivärahaa. Ehkä silloin voi jättää lapsenhoidonkin väliin ja vaan huilata sohvalla 😀

Multitaskaamista podcastin nauhoituksissa


Entäs eläke?

Eläkettä kertyy äitiys- ja vanhempainrahakaudelta kutakuinkin saman verran kuin töissäollessa. Kotihoidontuelle jäätäessä niin tulot kuin eläkekertymä putoavat. Olen itse parhaillaan kotihoidontuella, mutten jaksa eläkekertymästä stressata. Tuntuu, että omalle sukupolvelleni on jo iskostunut mieleen se, ettei pelkän eläkekertymän varaan voi laskea. Itse en usko, että saamani eläke tulee omalla kohdallani riittämään haluamani elintason ylläpitämiseen. Niinpä olen muutenkin jo asennoitunut niin, että säästän varallisuutta eläkepäiviä varten. Tässä suhteessa vuosi tai kaksi hoitovapaalla ei venettä keikuta. Vanhuudenpäiviin on joka tapauksessa varauduttava säästämällä ja sijoittamalla.

Entäs ne miinukset?

Pakko myöntää, että töiden osalta olen kokenut riittämättömyyttä. Vanhempana minulla on vahva itseluottamus, enkä (tietenkään!) millään lailla koe olevani huono tai epäläsnäoleva vanhempi vaikka välillä huomio on muualla kuin lapsessa. Mutta valitettavasti töiden suhteen tilanne on toinen. Kerta toisensa jälkeen yllätyn, kuinka päivän aikana en ehdikään kirjoittaa blogia tai suunnitella jotain työjuttua lapsenhoidon ohella. Kerta toisensa jälkeen asettamani deadlinet paukkuvat. Lapsen kanssa touhuaminen on niin intensiivistä, että päiväuniaikaan tekee mieli itsekin levätä. Neuvoisinkin ainakin itseäni tekemään töitä muualla kuin kotona – ja ilman lasta. Kun saa rauhassa keskittyä töihin ihan itsekseen, on tehokkuuden taso toista luokkaa kun kotona.

Lopuksi <3

Vaikka tukiviidakko vaikuttaisi monimutkaiselta, pari kertaa termejä tankattuaan, alkavat palaset loksahdella kohdalleen. Kelan sivuilta löytyy myös erinomaiset laskurit sille, minkä suuruista vanhempainrahaa omilla tuloillaan saa, ja kuinka hoitovapaan pituus vaikuttaa eläkekertymään. Ja vaikka itse olenkin rahan ystävä, on äidiksi tulo pehmittänyt pääni talouden optimoinnin suhteen. Kuten kliseiseti hoetaan, lapset ovat vain kerran pieniä. Mikäli haluat olla tuon ajan kotona, ole. Ja yritä tasoittaa tuloja paiskimalla hommia ennen ja jälkeen perhevapaiden. Jos taas töissäkäynti houkuttelee ja pää meinaa hajota pelkkään vauvailuun, on töissäkäynti ehdottomasti oikea vaihtoehto!

 

Työ ja raha Vanhemmuus Raha Työ

Olen muuttanut mieleni vastuullisen sijoittamisen suhteen

Vastuullisuus on sijoittamisessa jättimäinen megatrendi. Yksi syy itse vastuullisuuden lisäksi on se, että eettiset sijoitukset tuottavat vähintään yhtä hyvin, kuin sijoitukset joissa vastuullisuuskysymyksiä ei ole huomioitu. Vastuullisuus on lyönyt niin suuresti läpi, että veikkaan, ettei aiheesta enää muutaman vuoden päästä tarvitse erikseen puhua. Mutta nyt vielä tarvitsee.

Moni on ehkä jo lukenut vastuullisesta sijoittamisesta ja tuntee eri mittareita (kuten ESG:n), joten pohdiskelen asiaa vähän toiselta näkökulmasta

Itselläni oli aiemmin tapana valita salkkuuni vain vastuullisia toimialoja. Siis omasta mielestäni vastuullisia toimialoja. Olin sulkenut salkustani pois muun muassa kaivosyhtiöt, vaateteollisuuden,lihatalot, tupakan, huumeet, pornon, aseet jne. Ajattelin, että näin se hoituu, nyt sijoitan vastuullisesti. Ja toki näin teinkin, mutta poissulkeminen ei ole paras mahdollinen tapa vastuullisessa tai vaikuttavassa sijoittamisessa.Lisäksi se saattaa kaventaa salkun hajautusta liikaa.

Silmäni avautuivat, kun olin eräässä paneelissa keskustelemassa sijoittamisesta. Kerroin omasta poissulkemisstrategiastani ja hyrisin tyytyväisyyttäni kun olen niin vastuullinen sijoittaja. Pankin analyytikkona työskentelevä kanssapanelistini kysyi minulta käytänkö mahdollisesti tietokonetta tai matkapuhelinta arjessani.Ja jos käytän, olenko tietoinen että näihin laitteisiin tarvitaan kaivoksista louhittavia luonnonvaroja.

Miten loistava muistutus! En voi sijoittajana vain sulkea silmiäni ongelmallisilta toimialoilta, varsinkaan jos kuluttajana käytän kyseisiä tuotteita. Entäpä jos sijoittajana poissulkemisen sijaan valitsisinkin salkkuuni toimilansa parhaan toimijan? Silloin olisin aktiivinen toimija ja vaikuttaisin asioihin, enkä vain laittaisi päätä pensaaseen. Osakkeenomistaja voi vaikuttaa esimerkiksi yhtiökokouksessa ja vastuullisen sijoittamisen lisääntyessä vastuulliset yhtiöt saavat markkinoita rahoitusta paremmin ehdoin.

No, ei salkustani edelleenkään löydy kaivosyhtiötä, mutta syynä ei enää ole ala sinänsä vaan se etten tunne kaivosalaa lainkaan. Näin ollen oikean yhtiön valinta ja menestyksen arviointi olisi minulle todella hankalaa ja epäkiinnostavaa. Sen sijaan salkusta löytyy esimerkiksi energiantuotanto- ja öljyfirmaa.

Neste on mielestäni aivan loistava esimerkki alansa parhaasta yhtiöstä. Kyseessä on suuri toimija, joka jalostaa öljyä. Helposti voisi ajatella että kyseessä on varsinainen pahisyhtiö, mutta vaikka rahat on tehty tavallisilla polttoaineilla, on yhtiö nykyään maailman suurin uusiutuvan dieselin tuottaja.Tulevaisuudessa voi olla, että öljypohjaiset polttoaineet jäävät pois ja yhtiö keskittyy vain ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.

Usein onkin niin, että jo markkinoilla olevilla suurilla yrityksillä on suuria summia käytettävissä myös tutkimukseen ja tuotekehittämiseen. Niinpä se, että öljyä jalostava tai hiiltä turpruttava energia-alan jätti muuttuu ympäristöystävällisemmäksi voi olla kokonaisuuden kannalta vaikuttavampaa kuin se, että joku pieni toimija on alun alkaenkin ympäristöystävällinen.

Se ei tietenkään tarkoita, että kannattaisi sijoittaa vain jätteihin. Voisin itsekin sijoittaa vaikka yksittäiseen tuulivoimalaan. Silti on hyvä muistaa, että ensivaikutelma saattaa pettää ja joku toimialansa perusteella pahikselta vaikuttava yhtiö voikin olla ihan vastuullinen sijoituskohde. Sijoittaja joutuu aina itse arvottamaan, onko yhtiö itselle tarpeeksi vastuullinen vai ei.

Kun maailman vastuullisimpia yhtiöitä alkuvuodesta listattiin, pääsi Helsingin pörssistä mukaan mm. Kone, Neste, Outotec, Metso, UPM ja Kesko.Itselleni oli aikamoinen yllätys, että listalta löytyy öljyfirmaa, raskasta teollisuutta ja metsäteollisuutta. Antaa ajattelemisen aihetta! Helposti olisi ajatellut että listalle pääsee vain valmistamalla vaikka aurinkopaneeleja tai biohajoavia pakkauksia. Mutta ehkä tulos  kertookin juuri siitä, että Pohjoismaista löytyvät monien alojen kohdalla maailman vastuullisimmat toimijat.

Vaikka olen siirtynytkin poissulkemisesta best in class -ajatteluun, ei omastakaan salkustani löydy nyt tai tulevaisuudessa ihan mitä tahansa. Esimerkiksi vaateteollisuuden  saralla en ole onnistunut löytämään pörssistä omien arvojeni mukaista yhtiötä.

Täällä voit tutustua DanskeBankin vaikuttavuusrahastoihin.

Kirjoitus on Taloudellisen Mielenrauhan kokonaisuutta. 
Muut blogitekstit aiheesta: 
– Miten puhua lapselle rahasta
– Kuinka varauduin äitiyslomaan taloudellisesti
Lapselle säästäminen – osa 1
– Lapselle säästäminen – osa 2
– Arjen säätövinkit x 8
Raha ja rakkaus – omat vai yhteiset rahat
Osakesäästötili on aivan loistava uudistus! 

Työ ja raha Puhutaan rahasta Raha Vastuullisuus