Teknologian kanssa työskenteleminen on hienoa puuhaa. Ala on jatkuvassa ja jatkuvasti kiihtyvässä kehityksen tilassa ja tekijöille riittää hommia niin paljon kuin jaksaa tehdä.

Näin kolmikymppisenä uuden oppiminen on vielä onneksi suhteellisen helppoa. Aktiivisesti alaa seuraamalla ja kollegoiden kanssa sosialisoidessa pysyy kärryillä vähän kuin itsestään. Raaka totuus on kuitenkin se, että jonain päivänä herään ja tajuan olevani se kalkkiutunut nauris, jonka tomuisille ideoille nuoremmat kollegat pyörittelevät silmiään. Tai sitten en tajua ja se on vielä pahempi vaihtoehto.

Teknologiset trendit ovat kuin hiekkarannalle tasaisesti vyöryvät aallot. Osa ei jätä jälkeensä mitään, osa taas jättää jälkeensä jotain pysyvää. Ja aina välillä tulee aalto, joka murskaa muutaman rannalle huolella rakennetun hiekkalinnan.

Mun sisällä on viime aikoina vahvistunut tunne, että olen putoamassa teknologisen kehityksen kelkasta. En ole tuon tunteen suurin fani, joten asialle oli pakko tehdä jotain. Haluan varmistaa, että mun hiekkalinna on kasassa vielä vuosienkin kuluttua. Mutta miten? Mitä pitää osata, että pärjää?

Lukuvuorossa juuri nyt.

Vilkaisin muuten huvikseni, mitkä olivat megatrendejä teknologia-alalla vuonna 2007, kymmenen vuotta sitten. iPhone oli juuri julkaistu ja ”Oletko kuullut Facebookista?” oli ihan relevantti kysymys. Sen aikaisia nousevia trendejä olivat mm. mobiiliteknologia, real world web (josta myöhemmin tuli internet of things), teknologia-alan konsolidaatio ja pilvipalvelut. Jos vuonna 2007 päätit seurata noita trendejä, olit voittajien puolella. Toisaalta 2007 intoiltiin myös teran kokoisista kovalevyistä, DVD/Blueray-tuplasoittimista, vihreästä it:stä sekä – jälleen kerran – tekoälystä, joka on ollut tulossa niin kauan kuin muistan. Kannattaa siis valita tarkkaan trendit, joiden kyytiin lähtee.

Eräänä päivänä otin itseäni niskasta kiinni ja tein listan aiheista, joista ainakin tunnen, että mun pitäisi tietää lisää. Listalla oli mm. seuraavia aiheita: lohkoketjut, kryptovaluutat, tekoäly ja koneoppiminen sekä teknologian sulautuminen kaikkialle / älykkäät ympäristöt. Myös perusasioita muotoilusta ja suunnittelusta on hyvä kerrata aina silloin tällöin. Listan tekemisen jälkeen tein kirjalistan, jota nyt systemaattisesti kahlaan läpi.

Mutta ei se niin helppoa ollutkaan. En tahtonut löytää uuden oppimiselle lainkaan aikaa ja iltaisin sängyssä pötköttäessä tahdon lukea jotain muuta kuin ammattikirjallisuutta. Vastauksen tarjosi pienen pohdiskelun jälkeen meidän torstainen vakiovuoro sulkapalloa, joka alkaa 20:30. Tein päätöksen, että joka torstai käyn töiden jälkeen syömässä ja sen jälkeen menen kirjastoon lukemaan kunnes on aika lähteä häviämään sulkapallossa. Eräänlainen uudenoppimisen vakiovuoro siis.

Toistaiseksi järjestely on toiminut hyvin. Tiedän, että tulen lukemaan ja opiskelemaan uutta joka torstai, joten siitä ei tarvitse potea huonoa omatuntoa muulloin. Ehdin lukemaan noin 3-4 tuntia joka torstai ja vaikka se on aika vähän, niin en mä siitä jaksa stressata. Tällä hetkellä se riittää mulle.

Eräänä päivänä muuten huomasin töissä, että olin juuri soveltanut työhöni erästä juuri lukemaani oppia. Tulin ihan mielettömän iloiseksi. Olin oppinut jotain uutta ja vienyt sen onnistuneesti käytäntöön.

Ihan jees @ FB | Bloglovin’