älä mene kauppaan nälkäisenä – auringonoton jälkeen!

Tätä aihetta en ollut ajatellut tämän päivän blogipostaukseksi, mutta en voi nyt muutakaan kun tehdä pienen itku-vali-mökötyksen blogin puolelle. 
Ostin tänään nimittäin juustonaksupussin kamalassa suolanhimossa, tulin kotiin ja söin sen melkein kokonaan. Nyt on huono olo ja olen kiukkuinen itselleni. Olisi pitänyt kuunnella miestäni, joka ei pidä juustonaksuista yhtään, ja mistä syystä en niitä olekaan pitkiin aikoihin syönyt.

Tiedättehän kuinka juustonaksut koukuttavat niin, että käsi saa yhtäkkiä oman ahdon juustonaksupussin lähettyvillä. Vaikka kuinka yritin järkeillä ja olla syömättä enempää, meni käsi vain pussiin. Lisäksi olisin voinut kuunnella viisaita ohjeita menemästä kauppaan nälkäisenä. Tänään lisään siihen oman sääntöni, älä mene kauppaan nälkäisenä – auringonoton jälkeen! roskasnacksihimo on silloin pahimmillaan. 

Nyt voin (ehkä jopa) sanoa, että olen oppinut virheistäni. Lupaan, että en enää koskaan osta juustonaksuja heräteostoksena (voikohan niitä muilla tavoin edes ostaa???) 

Puheenaiheet Höpsöä

Se suomen paras brunssi

Vietimme taas mieheni kanssa viikonloppuna purisuhdepäivää, tai oikeastaan parisuhdeviikonloppua molempien ollessa vapaalla töistä. Tämän viikonlopun olimme myös ilman mieheni poikaa, joten aikaa oli tehdä kaikenlaista mitä itseä huvitti. Siitä syystä muutimme tänä viikonloppuna hieman parisuhdepäivä-sääntöjä, ja sovimme, että molemmat saavat oman päivän, milloin saa päättää (aika pitkästi) mitä tehdään. Lauantaina suuntasimme siis mieheni toiveesta kaupungille brunssille, ja koska emme oikeastaan koskaan ole brunsseja kokeilleet, lähdimme liikkeelle siitä parhaasta paikasta eli Aula cafén jazzbrunssista. Kyseistä brunssia on kehuttu kaupungin, jos ei jopa Suomen parhaaksi brunssiksi, joten odotukset olivat korkealla sekä tunnelman että ruoan suhteen. Tämä lysti kustantaa 18 € aikuiselta, mutta valinnanvaraa ruokapuolella oli sen verran paljon, että tuntui todellakin että vastiketta sai rahalleen. Tunnelman puolesta brunssi Aula caféssa kävisi hyvin ystävänporukan viettoon, ja  iksei myös hieman juhlavampaan hetkeen. Kahvilasta saa ostaa itselleen piccolo pullon cavaa, jos haluaa hetkestä tehdä hieman juhlavamman. Brunssin hintaan kuului siis alkoholittomia juomia (Aula cafén oma booli oli erittäin hyvää, ja mielestäni kävi myöskin nostattamaan juhlatunnelmaa), salaatteja, lämpimiä ruokia ja leipäpöytä, ja se tärkein jälkkäripöytä. 

DSC06879 - Versio 2.jpg

Kohteliaisuudesta muita asiakkaita kohtaan suttasin kasvot. 

DSC06863.jpg

Tyytyväinen vaimoke masu täynnä

DSC06880.jpg

DSC06888.jpg

DSC06843.jpg

DSC06844.jpg

Kuten yleensäkin, mielestäni kylmät ruoat ja jälkkärit veivät voiton, vaikka vaihtoehtoja oli enemmän kuin jaksoin kokeilla. Valmiita salaatteja oli runsaasti ja sen lisäksi vielä yksittäisiä tapas-tyylisiä lisukkeita, mistä pystyi kokoamaan oman salaatin. Jälkkäripöydästä kasasin itselleni aamupalapannari-annoksen, missä oli amerikkalaisia pannukakkuja (nam) ja suklaavaahtoa. Tämä on luksusta viikonloppuna. Brunssi tosiaan oli rahansa arvoinen ja ymmärrän miksi Aula Cafén brunssi arvostellaan kaupungin parhaaksi. 

Mikä on teidän paras brunssikokemuksenne? Syöttekö mielummin kotona vai ulkona?

Kulttuuri Ruoka ja juoma Suosittelen