Olen viimeiset pari kuukautta elänyt lähestulkoon sokerittomalla ruokavaliolla. Herkutteluja en ole kuitenkaan poistanut, vaan muuttanut ne terveellisimmiksi. Porkkanoita ja vihanneksia en laske herkutteluiksi (ja jos niillä herkuttelee, täytyy eritoten tehdä porkkanaa mieli) vaan minun kohdallani herkuttelu on se jokin asia, josta poden huonoa omatuntoa myöhemmin, jos syön sitä kerralla liikaa, tai liian usein. Nämä herkut olen siis jossakin määrin jättänyt pois tai muuttanut terveellisemmiksi vaihtoehdoiksi. Siinä osasyy siihen, miksi olen raakaleivonnaisiin siirtynyt ja tykästynyt (ei tarvitse potea huonoa omatuntoa vaikka joka päivä söisikin palan raakasuklaakakkua).

Filosofiaani kuuluu myös satunnaiset herkuttelupäivät jolloin sokeri on tervetullut lisä ruokavalioon, ja nämä herkuttelupäivät on juhlatapahtumia tai muita pyhiä, milloin kaloreita ei nyt vaan jaksa laskea (periaatteella, että menee joka tapauksessa yli sallitun rajan). Huomasin (vasta) tänään kuitenkin, että pääsiäsherkkujenkaan ei tarvitse olla niitä kaikista epäterveellisempiä (aivoihini syttyi hehkulamppu kun tajusin tämän). Pasha on ollut minun pääsiäisen perinneherkku. Mämmistä en välitä, lammasta meillä ei koskaan syöty, ja suklaa nyt on itsestäänselvyys pääsiäisenä. Olen myös yleensä viettänyt pääsiäisen koti-perheeni kanssa koti-kokkolassa. Tänä vuonna pääsin ylös pohjoiseen vasta kiirastorstain iltana, joten ei siinä pashaa kerennyt tehdä (eikä äiti tosiaan saisi pashaa aikaseksi tehdä, varsinkaan minun vaatimusten mukaan). Me vietämme aina pääsiäsateriaa kiirastorstaina (koska  raamatussakin vietetään ateriaa kiirastorstaina), joten haluamme pashan sille illalle. Tänä vuonna nopsaa tein sitten hedelmärahkan (muistuttaa mielestäni aika paljon pashasta, kevyempänä versiona). Joukkoon laitoin kaikkia hedelmiä mitä äitin hedelmäkulhosta löytyikään, ja heitin joukkoon. 

Tänään luin että pashassa on jopa 67% rasvaa. Reaktioni meni näin: 67!!!!!!!!!. Huokaisin helpotuksesta, että tein pashan sijaan rahkaa. Ei sitä kuitenkaan tarvi aivan ylensyönniksi päästää. Se kuuluu jouluun.