Maitotytön hyvästit maidolle ja tervehdys mineraalimaidolle
Olin se outo lastenkestien tyttö, joka hampurilaisen kanssa tilasi maitoa. Ennen joululomaa haaveilinkin suomalaisen maitorahkapaketin avaamisesta. Kotona käydessä kansi pysyi kuitenkin visusti kiinni, sillä tanskalainen lääkärin määräsi minut kokonaan maidottomalle, laktoosia olin kartellut jo entuudestaan. Suomessa en ole saanut apua vatsavaivoihini, mutta omasta tanskalaisesta lääkäristä onkin tullut täällä viikoittainen tuttava hänen ottaessaan kipuni vakavasti. Onneksi matkaa hänen luokseen ei ole kuin runsaat 500 metriä.
Merkkejä maitoallergista on ollut ilmassa paljon aikaisemminkin. Tietoa hakiessani selityksen saivat lapsuuden korvatulehduskierre, joka saa lääkärit aina päivittelemään arpisia korviani, sekä käsipalloaikojen rääkkitreenien jälkeinen liman kaonta suihkuhuoneessa puhumattakaan sitten jatkuvista vatsavaivoista. Lapsena kärsin hetkellisesti myös ihottomasta, jota muistan hoidettavan sinkkisalvoin ja käärein, mutta sittemmin oireet katosivat. Hiljattain äitini kaivoi esiin myös vanhan allergiatestini, jossa käsivarttani pisteltiin neuloin. Tutkimuksesta muistan vain kuinka hoitaja olisi halunnut lopettaa kissamme ja herkkyys maidolle sivutettiin.
Maito on vahva osa suomalaista kulttuuria. Joulukuisen Fit-lehden artikkeli paljastaakin meidän juovan maito eniten maailmassa noin 129 litraa vuodessa henkilöä kohden. Kulutus on suurta siitä huolimatta, että 65% maapallon ihmisistä saa madosta epämiellyttäviä oireita, kuten turvotusta, ilmavaivoja ja ruuansulatusongelmia. Pohjoisena kansana olemme hieman sietävämpiä maitoa kohtaan, mutta yleisesti ottaen maito on keholle uusi ja vieras aine, jota se hylkii selittää Olli Sorvijärvi mielenkiintoisessa artikkelissaan ”Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta”.
Pienestä pitäen meille on opetettu, että maitotuotteet ovat tärkeä osa suomalaista ruokavaliota tarjoten meille runsaasti kalsiumia, B-ja D-vitamiinia sekä tietenkin proteiinia aikaansaaden oikean rahkakadon ruokakauppojen kylmäosastoilta. Enkä voi myöskään kieltää maitotuotteiden mukavan pehmeää makua ja etenkin jäätelöiden aikaansaamaa nautintoa.
Lukemani myötä en voi kuitenkaan katsoa maitoa enää sinisin silmin. Kriitikot kritisoivatkin rasvattomia maitotuotteita, joista kadotetaan maidon hyvät ominaisuudet ja rasvatonta maitoa he ennemmin nimittäisivätkin valkoiseksi vedeksi, sillä kaiken prosessoinnin jälkeen vakoinen väri joudutaan palauttamaan siihen jälkikäteen. Tässä kohden minua suorastaan jo puistatuttaa.
Kun maidosta hävitetään rasva vähenevät myös rasvaliukoiset A- ja D- vitamiinit. Koska D-vitamiini on tärkeä veren kalsium ja fosfaattitasapainon ylläpitäjä, ei rasvattoman maidon kalsium imeydy kunnolla. Rasvattomaan maitoon ei voida myöskään lisätä D-vitamiinia ilman homogenisointia, jossa maidon rasva pilkotaan, jotta sen koostumus olisi tasaisempi. Tämä rikkoo maitorasvan suojaavan pintakerroksen ja rasva pääsee hapettumaan. Samalla maitoproteiini hajoaa ja sen molekyylit kulkeutuvat ruuansulatauskanavan seinämien lävitse päästen verenkiertoon aiheuttaen monille inhottavia vatsaoireita.
Maidon maine ei kärsi ainoastaan rasvattomuudesta ja homogenisoinnista vaan myös pastöroinnista, jossa maito hygieniasyistä kuumennetaan ja jäähdytetään, jotta mahdolliset taudinaiheuttajat kuolevat. Samalla kuitenkin katoaa hyvät maitohappobakteerit kuten laktobasili, joka auttaa laktoosin pilkkomisessa. Toimenpiteen yhteydessä maidosta myöskin katoaa jälleen vitamiineja, joita jälkikäteen jälleen lisäillään sekä amiinihappoja, jotka heikentävät maidon proteiinin laatua.
Olen ollut nyt maidotta ja ennen kaikkea kaseiinitta sekä heratta kohta kaksi kuukautta ja tunnen voivani paremmin, mutta mitä tarkoittaa paremmin. Alla omia kokemuksiani yleisiin väitteisiin maidottomasta ruokavaliosta:
1. Lakstoosi-intoleranssi ja maitoproteiiniallergia
Maidottomalla ruokavaliolla on ollut positiivinen vaikutus vatsani olotilaan sekä suolistoni toimintaan. Huomaan etten ajattele mahani läsnäolo alinomaa ja tunnen suhtautuvani ruokaan hieman kevyemmin, en jatkuvasti pohdi mistäköhän tukala oloni johtuu.
2. Allergiat, astma ja erilaiset iho-ongelmani
Allergialistani on melko pitkä, mutta vielä en tiedä auttaako maidottomuus myös muihin allergioihini. Ihoni voi kuitenkin selvästi paremmin kuin aikoihin, tosin alan kaivata jälleen jo saunaa.
3. Jatkuvat yläinfektiot
Maitotuotteet keräävät limaa ja niiden väitetään olevan usein merkittävänä tekijänä kroonisissa ylähengitysinfektioissa. Liman kertyminen on selvästi vähentynyt, mutta vielä on turhan aikaista pohtia vaikutusta flunssakierteeseen, tosin uusimman nujersin ennätyksellisesti kolmessa päivässä. Kun oikein ryhdyn ajattelemaan olin ala-astella poikkeuksetta kovassa flunssassa joka talvi. Sittemmin ylä-astella maidonkulutukseni väheni, enkä tainnut olla päivääkään poissa tai ainakin ne olivat harvassa. Jatko-opintojen aikaan hurahtaessani rahkavälipaloihin aloin taas sairastella enemmän vaikka samalla tunsin, että minun pitäisi olla fyysisesti paremmassa kunnossa kuin koskaan. No, tuleva kevät talvi näyttää kuinka minun ja terveysväittämän käy.
4. Krooninen tulehdus ja nesteen kertyminen
Oloni ei ole yhtä turvonnut kuin ennen, mutta toisaalta maitoa tulee helposti korvattua pähkinöillä, jolloin kokonaisenergiansaantini ei ainakaan laske, pikemminkin päin vaston. Täten en voi allekirjoittaa muutamien kilojen painonpudotusta.
Mineraalimaito
Moni on huolissaan maidottoman ruokavalion kalsiumin saannista. Itse tehty ja kasvisperäinen maito ei tarkoita kuitenkaan ravinneköyhää ja kalsiumitonta. Siemenet ja pähkinät ovat oivia kalsiumin lähteitä. Tiesitkö, että seesaminsiemenissä on peräti 975mg kalisumia 100g:ssa? Tavallisimmat pähkinämaidot tehdään pelkistä manteleista, mutta itse halusin tehdä mineraalirikkaamman seoksen, jossa pähkinät saivat seurakseen kalsiumrikkaita seesaminsiemeniä ja maidon koostumukseen kermaisuutta antavia parapähkinöitä. Lisäksi maidon siivilöinnistä jäävät ”roskat” kannattaa ottaa talteen, sillä maidonvalmistuksen ohella olet valmistanut itsellesi jauhoja. Pähkinäjauhot voi käyttää heti sellaisenaan leivonnassa taikka kuivata myöhempää käyttöä varten.
60g/1dl seesaminsiemeniä60g/ 1dl manteleita60g/ 1dl parapähkinöitä1 l keitettyä ja jäähdytettyä vettä
- Liota pähkinöitä suolavedessä. Mantelit ja parapähkinät ottavat noin 10-12 tuntia, seesamille riittää muutama tunti.
- Blendaa siemenet ja vesi sekaisin.
- Siivilöi pähkinämaito siivilällä taikka siihen erikseen tarkoitetulla pussilla.
- Valmis maito säilyy suljetussa kannussa jääkaapissa noin kolme päivää. Niksejä säilyvyyden parantamiseen otetaan vastaan.
Thank you for the pictures Lucy Mayne Dennis.