Vihreä lumous

Rakastan valkoista talvea ja sen taianomaisuutta. Kööpenhaminan mustilta kaduilta kimmeltävä taikapöly on kuitenkin poissa, mutta satumaailmaan voi silti täälläkin astua ovea raottamalla. Jos haikailet jo kesän perään, älä odota, vaan raota oikeaa ovea. Et tarvitse kalliita lentolippuja, vaan jo bussilipulla taikka omin kintuin voit päästä paratiisiin.

 

(Kasvutarina. Yllä kesäkuu 2014, alla tammikuu 2015)

Yöllisen myrskyn jälkeen harmaat pilvet hetkeksi rakoilevat ja tammikuun kirkas valo pistäytyy esiin. Nappaan pyöräni ja poljen auringonsäteissä kylpevän lehtikullan perässä kasvihuoneille. Kai minussa on vieläkin pientä turistinvikaa, kun palaan tänne yhä uudestaan ja uudestaan, tuumin lukitessani pyörää puutarhan porteille. En olisi aiemmin uskonut sanovani, että mielipaikoikseni uuden vanhassa kotikaupungissani ovat nousseet kasvitieteellinen puutarha sekä läheinen hautausmaa. Niissä on jotain kiehtovaa ja vangitsevaa, ne lumoavat minut. Kasvihuoneelle palaan aina kamera mukanani, sillä se hehkuu vihreän sävyissä läpi vuoden muuttaen joka kerta ilmettään. Ei ole kahta samanlaista päivää, hetkeä, valokuvaa. Toiveikkaana ja ajatuksia pallotellen asetan käteni kullatulle kahvalle.

Avaan oven ja iholleni hyökkää lämmin ja kostea ilma. Se imee minut taianomaiseen maailmaansa, joka lasikupunsa alla kulkee omaa kiertokulkuaan. Silmäni sokaistuvat puhtaasta kauneudesta ja minun on vaikea kuvitella sitä särkevää voimaa. Vihalle ja kiireelle ei ole täällä sijaa ja ulkopuolinen maailma haihtuu. Olen suojaisan kuvun alla hetkeä hengittäen. 

 

Katson koko kuvaa, keskityn yksityiskohtiin. Linssini lävitse koitan vangita hetkestä palasen, mutta kaikkein tärkein piirtyy mieleeni kevein viivoin. Voimakkaat ja vehreät lehdet kurkottavat kohti lasista pitsiä nuorimmaisten vielä etsien omaa valoaan. Kukin kulkee omaa polkuaan ottaen oman aikansa ja paikkansa. Kasvun voima vetää minua puoleensa ja antaa myös uutta energiaa itseeni. Kasvihuone elää ja hengittää, kasvaa ja vanhenee, kunnes se syntyy taas uudelleen.

 

Raotatko ovea? Se on varaslähtösi kesään ja jos oikein katsot maailmaasi valppain mielin huomaat päivänkin jo pidentyneen. Valoa kohden mennään. 

 

(kesäkuu 2014)

 

Botanisk HaveGothersgade 128, Kööpenhaminakesä: 1.5- 30.9 klo. 8.30 – 18.30 (Kaikkina viikonpäivinä)talvi: 1.10 – 30.4 klo. 8.30-16.00 (Kaikkina viikonpäivinä)Kullakin kasvihuoneella omat poikkeus aukioloaikansailmainen sisäänpääsy