Konstrundan kutsuu

 (kuva: MAD/Konstrundan)

Lilyläisille onkin varmaan jo osunut silmään sivun alalaidan Konstrundanin sinipunainen mainos. Ilmoituksen nähdessä minua hetken jopa harmitti eteläiset koordinaattini. Tapahtuman alkuvuosista lähtien olen aina äitini kanssa rundannut koko viikonlopun pitkin rannikkoa vieraillen taiteilijoiden avoimissa ateljeissa.

Uteliasta mieltäni kutkuttaa ajatus päästä taiteilijan luovuuden alkulähteille, taiteilijan salattuun maailmaan. Yksi mieleenpainuvimmista ateljeista onkin ollut kemiöläisen akvarellisti Tiiti Mendelinin pieni maalausstudio, jossa piipahdus oli kuin matka satumaailmaan. Pieni asunto oli kuin teatterin takahuone, mitä eriskummallisimpine esineineen ja yltäkylläisine väreineen. Pystyn vieläkin haistamaan huoneen makean tuoksun ja näkemään silmissäni lipaston päällä lepäävän joutsenen.

 

(Antonia Ringbomin ateljee. Kuva: Johanna Alstrand/ Konstrundan)

Taiteilijoiden ateljeet voivat sijaita luonnon helmassa, yksinäisellä saarella, vain veneyhteyden päässä kuten Keltaisen kirahvin kuvittajan Antonia Ringbomin savimökki. Konstrundanin ohjelmaan tutustumalla ja vain yhdenkin kohteen huolellinen valinta voi olla viikonlopulle riittävän antoisaa, sillä taiteilijoiden avoimuus ja vastaanottava lämpö saa ajan kulumaan siivillä. Toiset taiteilijat ovatkin oikeita tarinan kertojia, joiden intoon on vaikea olla yhtymättä. Kohtaamiset taiteilijoiden ja kävijöiden välillä ovatkin varmasti ikimuistoisia, innoittavia ja uusia ajatuksia herättäviä molemmille osapuolille.

 

(Veronika Östermanin ateljee. Kuva:Konstrundan)

Jos itsensä haluaa imeä inspiraatiota oikein urakalla, on luontevaa suunnata taiteilijakollektiivien pariin. Ryhmittymistä paras on mielestäni Helsingin kaapelitehdas, jonne vanhaa kuvataideopettajaamme Ipi Kärkeä ikävöivien arkkarikavereideni kannataakin tänä vuonna suunnata. Itse olin kaapelitehtaalla neljä vuotta sitten juuri ennen opiskelujeni alkua. Olimme äitini kanssa lähteneet Turusta pitemmälle taidekierrokselle Porvooseen ja Helsinkiin. Kaapelitehtaan portaita kavutessamme päädyimme lopulta Veronika Östermanin valoisaan ateljeeseen, jossa auringonkukat, viinimarjat ja jäävesi odottivat helteen uuvuttamia kulttuurimatkalaisia. Kaunis ja valoissa kylpevä ateljee, kotoisa öljyvärin tuoksu ja valloittava taiteilijapersoona hurmasivat minut välittömästi. Taiteilijan kuullessa, että olin aloittamassa arkkitehdin opinnot hän ryhtyi kertomaan omista arkkitehtiystävistään ja tarjoutui jopa ”maalaisen” avuksi öljyväriostoksille. Myöhemmin syksyllä hän täytti kauniin lupauksensa hakien minut Otaniemestä taidetarvikehankinnoille pienen galleriakierroksen kautta.

Arkkitehdin tavoin valo on Östemanille suuri inspiraation lähde. Erityisesti aamu ja ilta tunnelmat, jolloin valöörit ovat herkimmillään, kiehtovat häntä. Herkkyys, kuultavat väripinnat ja kerroksellisuus ovatkin ominaista hänen öljyväriteoksilleen. Östermanin maalausten lähtökohtana ovat usein urbaanit maisemat, teollisuusmiljööt ja nostokurjet – Aiheet, jotka helposti mielletään rumiksi. Östermanin mielestä ne ovat omalla karkealla tavallaan visuaalisesti uljaita ja niiden särmikkäät ja mahtavat muodot tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia valon ja värin tutkimiseen. Karuudessa piilee kuitenkin kauneus ja hänen siveltimen vetonsa kietovat kuvattavat kohteet salaperäiseen usvaan.

 

(Veronika Östermanin ateljee. Kuva:Konstrundan)

Hienojen henkilöiden teosten lisäksi Konstrundan avaa ovia kauniisiin ja mielenkiintoisiin miljöisiin kuten vanhoihin meijereihin, jotka rosoisuudellaan miellyttävät ainakin arkkarin silmää. Kauniita päiväretkipaikkoja ovat edellä mainitsemani Porvoon lisäksi Fiskars sekä Tammisaari. Porvoosta parhaiten onkin jäänyt mieleen herkullinen kakkuhetki kauniissa puukaupungissa. Tammisaarestakin päällimmäisenä on kahvilakokemus, mutta myös piipahdus hopeaseppä Ru Runebergin pajassa, joka oli osoitus todellisesta taidosta. Kierroksen varrella välillä saattaakin pohti kysymystä taiteen rajasta, mutta kunkin osallistujan into on aitoa ja juuri sillä energialla ajatukset muuttuvat teoksi ja luovuus lähtee itämään.

 

Jos kalenterissasi on vielä viikonlopun kohdalla aivan valkoista, alapas maalata omaa taidepolkuasi. Alkuun pääset klikkaamalla sivun alalaidan mainosta. Koska en itse pääse täyttelemään taiteilijoiden arpakippoja, muistutan sinua täyttämään arvan jokaisen vierailemasi taiteilijan luona, jos vaikka sinulla olisi minua parempi arpaonni. Inspiroivaa viikonvaihdetta.

 

Blogitekstin kuvitus on toeteutettu osin yhteistyössä Konstrundanin kanssa.