Minun Jægersborggade

Lilyn palstalle on viimeaikoina tupsahdellut runsaasti Turku-aiheisia postauksia. Synnynnäisenä ja tänne hetkeksi palanneena turkulaisena (tai no 15km:n heitolla), minunkin tulisi varmaan iskeä kynäni tähän aiheeseen ja antaa kameran heilua kaulalla kulkiessani pitkin Turun katuja. Kun asiat ovat liian lähellä tai tuttuudellaan osa arkea, ei niitä aina havaitse tai anna niille niiden ansaitsemaa huomiota.

Nyt kuitenkin kirjoitan vielä vanhasta kotikadustani, Kööpenhaminan Jægersborggadenista. Täysin huomaamatta vanha kotikatuni ei toki minulta Kööpenhaminan aikoina jäänyt, sillä minusta se oli kaupungin paras paikka asua, mutta se tuli koluttua täsmällisesti läpi, liike liikkeeltä, vasta viimeisellä Kööpenhaminan viikolla äidin kanssa. Välillä tosiaan on turha lähetä merta edemmäs kalaan, kun alakerran ravintolakin on vielä korkkaamatta.

Uskallan väittää, että Jægersborggaden ei ole ainoastaan minun mielestä yksi kaupungin parhaista asioista. Moni harjoittelupaikkanikin työntekijöistä asusteli sen lähelle, mutta onnekkaana sain itse asua kyseisen kadun varrella. Jos suunnittelet matkaa Kööpenhaminaan, on vanha kotikatuni ehdottomasti piipahduksen arvoinen kohde. Myöskin Mondon Kööpenhaminaa käsittelevän matkaoppaan Annukka Oksanen on nostanut Jægersborggadenin listaykköseksi Kööpenhaminassa koettavien asioiden listallaan. Näin hän kuvaa vanhaa kotikatuani: ”Entinen huumejengien tanner Nørrebrossa on nykyinen viihtyisä maleksintakatu ravintoloineen, kahviloineen ja putiikkeineen. Hipsteritkin tykkäävät.”

Kaupungin osana Nørrebro on maahanmuuttajataustaisen väestönsä myötä hyvin monikulttuurinen. Se on kuulunut myös kaupungin pahamaineisimpiin alueisiin, joka on kuitenkin kokenut voimakkaan ryhdistysliikkeen. Osa tätä selänojennusta on juurikin Jægersborggadenin siistiytyminen. Kokonaan huumekaupan jälkiä ei olla saatu pyyhittyä pois ja iltaisin katu toimii edelleen diilereiden kauppapaikkana, mutta totuttuani heidän varoitushuutoihin ja talon vierustoilla eleettöminä seisoviin pimeän kauppiaisiin, en tuntenut oloani kotikulmillani kuitenkaan turvattomaksi.

Lauantai aamupäivisin pimeästä menneisyydestä ei kuitenkaan enää tietoakaan, vaan katu täyttyy iloisista tanskalasista, lapsiperheistä ja muutamista englantia taittavista turisteista. Rattoisan maleskelun lisäksi he hakevat kadun kahviloista ja putiikeista parasta laatua ja uusia tuulia. Ei ole mitenkään poikkeavaa hakea kahvileivät erillisestä leipomosta ja poimia sen jälkeen laadukas kuppi kahvia siihen erikoistuneesta liikkeestä. Hyvällä tuurilla suositusta kahvilasta voi olla vielä ikkunasyvennyskin vapaana, mutta take awey –kuppi sekä puisto- tai hautausmaakierros eivät ole sen huonompia vaihtoehtoja tai ainakin ne ovat hyvin tanskalaisia.

Päiväsaikaan kadun kahviloiden hintataso leipineen ja puuroineen pysyy kohtuullisena, mutta iltasella tiukan budjetin matkaajan kannattaa olla varuillaan, sillä löytyyhän kadulta myös Noman kakkosravintola, Relæ. Jægersborggadenille matkaavan tulee myös muistaa, että Tanskassa pyhäpäivät todellakin ovat pyhäpäiviä ja liikkeet pitävät ovensa tiukasti kiinni sunnuntaisin. Piipahdusta kadulle ei kannatakaan jättää viikon viimeisten hetkien varaan vaan kokonaisvaltaista kokemusta metsästävän kannattaa poiketa kadulla lauantain aikana ennen kolmea, jonka jälkeen katu hiljenee unilleen.

 

Parhaita paloja Jægersborggadenilla Kahvilat

 

Grød

Blogiani lukeville ei ole varmaankaan yllätys, että tanskalainen puurokahvila lukee suositeltavien kohteideni listalla. Kahvilasta saa erilaisia puuroja aamuvarhaisesta ilta myöhään, jolloin makeammat aamupuurot muuntautuvat vähitellen suolaisiin risottoihin. Jos kiinnostuksesi heräsi lue lisää aikaisemmasta kahvilaesittelystäni ja tutustu myös kahvilakäyntieni innoittamiin puuroresepteihini.

 

The Coffee Collective

Jos kahvihammastasi kolottaa, on The Coffee Collective mielestäni ainut oikea paikka täyttää tuo vaje. Kahvilasta saa niin päivän pavuista jauhettua kahvia kuin maidolla höystettyjä erikoiskahveja. Itse juon kuppini mustana maistellen ihania ja yllättäviä makuyhdistelmiä ja napaan herkullisia kahvipapuja myös kotiin. Pyydettäessä kahvilan henkilökunta jauhaa myös papusi keittotavallesi sopivaan karheuteen. The Coffee Collectiven ideologiaan kuuluu, että miellyttävän kahvikokemus syntyy niin papujen viljelijän, oikeanlaisen paahdon kuin ammattitaitoisen baristan välityksellä. Kahvilan päämääränä on asettaa uusi taso kahvin paahtoon ja tarjoiluun. Kahvila onkin omistautunut vain kahvien valmistukseen ja kahvileivät kannattaakin noukkia muualta mukaan jo ennen kahville saapumista.

 

 Meyers Bakeri

Valitettavasti kadun ainoan leipomon valikoima ei ole täysin mieleiseni ja ennemmin suosinkin Naturbagerietin gluteenittomien ja maidottomien herkkujen tai Lagkagehusin jyväisempien leipien ja salaattien valikoimaa. Tanskalainen leipomokulttuuri ansaitsee kuitenkin oman huomionsa kivijalkojen ollessa pullollaan toinen toistaan herkullisempia ja sympaattisempia leipomoita. Vaikka en Meyers Bakerin vakioasiakkaisiin kuulunutkaan oli sieltä työntyvässä kanelin tuoksussa mukava polkaista töihin, eikä muutkaan leipomot niin kaukana olleet ettei niihin viikonloppuaamuna olisi uskaltanut puoliksi vielä yöpuvussa lähteä, varsinkin kun vastaan tulleilla ruskeita aamiaispusseja kantavilla oli vielä unihiekatkin silmissä.

 

Ravintolat

 

 Manfreds

Opiskelijana, tiukan budjetin omaavana, olen huono antamaan ravintolavinkkejä Kööpenhaminaan, mutta synttäreideni kunniaksi äiti tarjosi minulle illalliseksi Manfredsin maistelumenyyn, johon kuului seitsemän pientä, suolaista ja jaettavaa annosta. Olen ihastunut yllätysmenu konseptiin, jolloin säästyy valinnoilta ja sortumisilta varmoihin ja tuttuihin valintoihin. Lisäksi kun kokille ilmoittaa ajoissa allergiat säästyy myös ylimääräiseltä säädöltä eikä mieleen jää askarruttavia kysymyksiä ruuan sopivuudesta herkemmällekin mahalle.

 

Illallisessamme pidin paikallisuudesta, kausiluontoisuudesta ja hyvästä palvelusta. Kuin tuurilla läsnä sattui olemaan suomenkielinen, vieläpä turkulaistaustainen tarjoilija, jonka avulla saimme menusta ja raaka-aineista kaiken ilon irti. Parhaiksi annoksiksi jäivät alkuruuan artisokat ja rapeaksi paahdettu kanan nahka sekä viimeisen ruokalajin pitkää uunissa muhineet punajuuret. Hieman olin pelännyt tanskalasistyylisiä raskaita liharuokia, mutta huojennukseni menu oli rakennettu kevyemmän kanan varaan, josta tosiaankin oli käytetty kestävästi ajatellen hyödyksi lihan ohella myös nahkakin.

Yllätysmenuihin sisältyy tietenkin aina riski, ettei kaikki ole mieleen ja näin kävi tällä kertaa. Keskimmäiset annokset olivat turhan sellerisiä ja sitruunaisia, eivätkä ne tarjonneet ruokafriikille hirveästi ahaa-elämyksiä. Kaiken kaikkiaan illallinen oli kuitenkin äidin kanssa vietettyä laatuaikaa ja olen iloinen, että asuntoni alapuoleinen Manfreds tuli viimein korkattua. Suosittelen sitä viihtyisänä paikkana, mutta ensi kerralla, jos vain kukkaroni sallii pujahdan vastapäiseen Relæn neljänannoksen ja toivottavasti myös -tähden yllätysillalliselle.

 

Putiikit Gågrøn

Puurokahvilan ja Manfredsin ohella aivan ulkoportaideni vieressä sijaitsi ekologisemman elämäntavan putiikki, Gågrøn, josta olen hankkinut keittiööni niin metallisia eväsrasioita kuin Ball Mason sarjan näppäriä lasipurkkeja, jotka muuntautuvat eväspurnukasta nokkamukiksi.

Kukkakkasia, keramiikkaa, karamelleja ja kierrätystä

Kadunvarsi on täynnä kivoja pikkuliikkeitä, joissa myydään vähän ”sitä sun tätä” – sisustustavaraa, vintagevaatteita sekä uusimpia lifstyle lehtiä.  Monesti ajattelinkin, että miten ihmeessä ne tulevat toimeen samalla harmitellen ettei suomesta löydy mitään vastaavaa. Eräs tällainen kauppa on pieniin sisustavaroihin ja huonekasveihin sekä kukkasiin keskittynyt liike, jos kauppaa jotenkin yrittäisi kategorioida. Tanskalaiset taitavat taidokkaan keramiikan ja nyt tätä juttua kirjoittaessani huomaan, että täältäkin on matkamuistoksi tarttunut keraaminen vaasi sekä keltainen undulaatti. Kadun varrella on myös yksinomaan keramiikkaan erikoistuneita myymälöitä. Oman putiikkinsa ansaitsee myös kermainen karamelliliike, jonka ikkunoista voi suupielet kostuen seurata toffeen valmistusta. Kädentaidoista kiinnostuneiden kannattaa pysähtyä myös valaisin tehtailijan sekä suutarin ikkunoiden taakse ellei sitten uskalla pistää nenäänsä aivan ateljeiden puolelle asti.

 

Mikkeller & Friends Bottle Shop

Yllättävää ei ehkä ole, että olutkauppa kuuluu niihin asioihin, jotka kolusin läpi vasta äidin kanssa. Mikkeller on tyylikäs olutbaari, jolta löytyy trendikkäästi sisustetut oluthuoneet niin Vesterbrosta kuin  Nørrebtosta. Nørrebrosta löytyy baarin lisäksi myös pullokauppa, joka ei sijaitse aivan kotikadullani vaan läheisellä sivukadulla Stefansgadenilla. Kyseiselle kadulle kannattaa muutenkin suunnata, jos on perso hyvälle jäätelölle. Jäätelö vitriinin edessä olisinkin ollutkin huomattavasti pätevämpi ostaja, mutta isälle ostettavan tuliaispullon valinnassa luotin vain myyjän neuvoihin ja omaan silmään etiketistä. Osuvasti ”Helping hand”-nimiseksi nimetty tanskalaisolut lähti mukaan käärittynä konseptin mukaisesti turkoosiin silkkipaperiin. Itse vaikutuin oluthuoneen tyylistä ja isällekin taisi itse olut maistua, vaikka tanskalaisien marketin jouluoluelle ei ole vielä löytynyt voittajaa.