Muovittomampi syyskuuni
Facebookissa on käynnissä Muoviton syyskuu -niminen kampanja, joka haastaa ihmisiä erikokoisin askelin muovittomampaan elämään. Olen ennestäänkin melko tarkkana, ettei ruokakaupasta tule ostettua ylimääräisiä muovikasseja ja koitankin aina muistaa napata kotoa kangaskassit kauppareissulle mukaan. Pyörällä liikkuen reppu sekä kankaiset kassit ovat lisäksi heikkoja muovikasseja paljon vakaampi ratkaisu. Muoviton syyskuu on kuitenkin saanut minut entistä huolellisemmaksi kankaisten kauppakassien kantelijaksi ja nyt ruokakauppareissujen ohelle pakkaan ne laukkuuni kaiken varalta myös kaupungillekin lähtiessä. Muovittomuuden aktiivisempi ajatteleminen on saanut minut myös keskittymään maksutilanteista sanomaan vikkelämmin ”Ei kiitos” tai oikeammin ”Nej tak” vaivihkaa tyrkytettäville muovipusseille.
Minua on jo kauna häirinnyt yhteiskuntamme kietoutuminen muovihuntuun lisääntyneen pakkauskulttuurin myötä. Erityisesti elintarvikkeiden pakkaus yhä useampaan ilmavaan kerrokseen on vain lisääntynyt. Isojen ilmaa täynnä olevien pakkausten myötä kasvavat niin pakkauksesta kuin kuljetuksestkina aiheutuvat päästöt.
Entistä aktiivisemman tiedostamisen ohella Muoviton syyskuu sai minut tarttumaan Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti -kirjaan, koska muistin sen sisältävän minua aiemminkin hieman puistattaneen luvun estrogeenien ja muovien yhteyksistä. Xenoestrogeenit ovat ympäristöperäisiä estrogeeneja, jotka käyttäytyvät elimistössä estrogeenien tavoin vaikuttaen kehon luonnolliseen hormonitasapainoon epäsuotuisalla tavalla. Muovinen elinympäristömme onkin alkanut kääntää niin ihmisten kuin eläintenkin hormonitasapainoa liiaksi estrogeeniseen suuntaan, mikä ihmisellä näkyy muun muassa rasvan kertymisenä erityisesti alavartaloon.
Altistumme ulkopuoliselle estrogeeneille päivittäin juodessamme vettä muovipullosta taikka lämmittäessämme ruokaa muoviastioissa, syödessämme ja juodessamme ei luonnonmukaisesti tuotettuja ruokia sekä käyttäessämme keinotekoisia pesuaineita taikka kosmetiikkaan luonnonmukaisten vaihtoehtojen sijaan. Vaikka tekisit mallikkaasti kaiken edellä listaamani, et voi välttyä ympäristön kemikaaliryöpyltä, jolle me kaikki olemme altistuneet. Tärkeintä on kuitenkin tilanteen tiedostaminen ja vähittäinen kemikaalien vähentäminen sekä suoliston ja maksan kunnosta huolehtiminen, jotka puolestaan huolehtivat elimistön puhdistamisesta.
Kampanjan myötä sainkin niskastani viimein kiinni ja kävin alakerran ekohenkisestä Gågrøn liikkeestä ostamassa itselleni tovin jo kaipaamani teräksisen eväskipon. Kansi tosin on muovia, mutta eipähän ainakaan ruoka muhi muovisessa astiassa. Täysin muovittomat astiat kun olivat kaltaiselleni suursyömärille aivan liian pieniä. Mukaan tarttui myös pieni lasinen purnukka täydentämään kätevää Cuppow:n sarjaani. Cuppow:n metallikierteisen kannen keskustan voi helposti vaihtaa umpinaisesta metallilevystä renkaaseen taikka nokkaan, jolloin säilytysastia muuntautuu käden käänteessä juomamukiksi. Olen kyllä säilönyt keväästä lähtien myös kaupasta ostettujen elintarvikkeiden, kuten kookosöljyn, lasiasia purkkeja, mutta kiireisinä viikkoina en pysy tiskeissä mukana ja niinpä eväsastiasto vaati täydennystä.
Ostoslistalleni jäi vielä teräksisen juomapullon hankkiminen, kun varsinkin salilla muovisesta juomapullosta tulee hörpittyä melko ahkeraan. Töissä tilanne on toinen, kun jääkaappi on pullollaan lasisia vesikannuja, jonka voi sieltä aamulla poimia työpisteensä viereen.
Ruuan valmistuksessa kannattaa suosia höyryttämistä ja Jaakkola kehottaisi myös korvaamaan tehflonkattilat ja -pannut valurautaisilla ja keraamisilla astioilla. Muoviset ruoansäilytys ja lämmitys astiatkin kannattaisi vaihtaa lasisiin ja keraamisiin. Otaniemiaikoinani, kotoa pois muuttaessani ihastuinkin Pyrexin lasisiin säilytys ja lämmitysastioihin, mutta nyt ne lomailevat vanhempieni varastossa odottaen kotiinpaluutani.
Aivan vielä en uskaltanut tehdä tutkimusta kylpyhuoneen kaappieni sekä meikkilaukkuni sisältöön. Kosmetiikkani ja shampoideni pakkausselosteista löytyy varmasti aivan liikaa muovia sisältävää parabeenia, mutta tämän haasteen jätän toiseen kertaan. Sinut kuitenkin haastan mukaan muovittomampaan syyskuuhun, pelkkä ”Ei-kiitos” kaupan kassalla voi riittää.