Raaka raparperimansikkakakku
Odotan yhä juhannusta, aamu kasteessa helmeileviä lupiineja ja keltaisina mattoina kukkivia rypsipeltoja. Samaan aikaan kuitenkin näen, että alkukesän vihreä hehku on jo poissa ja tilalla ovat paahtuneet sävyt. Sisäinen ajantajuni on vielä sekaisin. Tanskassa kesäkuiset illat eivät olleet leppoisaa lomailua, vaan kouluprojektin viimeisiä viikkoja ja vuorokausien venytystä.
Juhannuksen aikoihin, pienoismallia pakertaessani, haaveilin kotimaisista mansikoista, raparpereista ja raakakakun leivonnasta. Kuukautta myöhemmin juhannuskakkuni muuttui lomanaloituskakuksi, yllätyskakuksi lomansa aloittavalle isälleni ja talkookakuksi. Olisihan se pitänyt arvata, ettei kotona välty korkeanpaikanleiriltä. Tällä kertaa en sentään kavunnut siveltimen kanssa katolle, vaan saunamökin räystään alusissa oli tarpeeksi haastetta.
Raakakakun leivontakin voi kuulostaa haastavalta, mutta ensimmäisen askeleen eli aloittamisen jälkeen se on loppujen lopuksi yksinkertaista. Haastavuutta tosin lisää, ettei kotioloissa reseptejä pysty joka päivä testailemaan ja viilailemaan makuja heti huippuunsa. Vaikka leivon kakut hyvistä aineksista, on kakkupalanen tuhti paukkaus, jolla en uskalla jokaista välipalaa korvata.
Viimekertaisesta raakakakun leivonnasta minulla oli vierähtänyt jo tovi, sillä ensimmäisen Kööpenhaminan luukkuni keittiö ei häikäissyt varustuksellaan. Tällä kertaa kesäkakustani ei tullutkaan vielä täysin hiottua timanttia, mutta onnistunut hyvänmielen herkku kylläkin. Leipominen alkoikin hapuillen ja kakkupohjasta meinasi tulla fiasko. Lennossa kuitenkin vaihdoin suunnitelmia ja pyöräytin kaapissä löytyvistä aineksista herkullisen kakkupohjareseptin, jota aion jatkossakin käyttää aivan sellaisenaan. Koostumukseltaan, väriltään ja maultaan se toi mieleen perinteisen murotaikinan, eikä taatelikaan kaapannut ylivaltaa, kuten monissa raakakakkuresepteissä.
Kuten arkkitehtuurin laitoksen loppukritiikeissä, syntyi kakun maistelutuokiossa muutama parannusehdotus. Leipoessani olin unohtanut, ettei kylmentyessään massa enää maistu yhtä makealle ja lisälusikallinen hunajaa olisikin ollut paikallaan. Tämän puute on tosin helppo korjata kakkulautasella juoksevalla hunajalla. Täyte olisi voinut olla myös marjaisempi ja se olisi varmasti syönyt useamman desin mansikoita. Lisäksi aamulla, ennen iltapäivän kakkuhetkeä, heräsin oivallukseen, että täytteeseen olisi voinut piilottaa mansikanpalasia vaihtelevan rakenteen ja hehkuvamman värin saamiseksi.
Parannusehdotuksista huolimatta oli sunnuntai-iltapäivän kakkuhetki vilvoittavassa merituulessa, mitä parhain. Raikkaita makuja, puhtaita raaka-aineita ja hyvää mieltä.
Alkuvalmistelutpakasta mansikatliota cashewpähkinöitä ainakin pari tuntia
Pohja3dl mantelijauhoja1dl Kookoshiutaleita2dl Kookoslastuja1dl taatelia½ dl kookosöljyä1tl vaniljaahimalajan suolaa
- Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla. Leivinpaperin saa pysymään vuoan laidoilla sivelemällä laidoille sulatettua kookosöljyä.
- Mittaa kuivat aineet ja mausteet tehosekoittimeen tai blenderiin. Tarkista samalla, ettei taateleihin ole jäänyt kiviä. Sekoita.
- Lisää sulatettu kookosöljy. Sekoita ja tarkista maku.
- Taputtele taikina tiiviiksi vuoan pohjalle ja siirrä pakastimeen jähmettymään.
Täyte4dl cashewpähkinöitä2dl raparperia3dl pakastettuja mansikoita (ensikerralla teen marjaisemman)1dl kookosmaitoa1dl kaakaovoita1 ½ dl kookosöljyä1tl soijalesitiiniä2tl hunajaa (ensikerralla Lisään lusikallisen)1tl vaniljaahimalajan suolaa
- Laita tehosekoittimeen liotetut pähkinät, kuoritut ja pilkotut raparperit, jäiset mansikat sekä kookosmaito ja sekoita. Lisää hunaja, vanilja, suola ja soijalesitiini sekoittaen.
- Lisää sulatettu kookosrasva ja jatka massan hienontamista.
- Lisää viimeisenä sulatettu kookosöljy ja sekoita massasta mahdollisimman sileää. Tarkista maku.
- Ota kakkupohja pakastimesta ja kaavi mansikkamassa sen päälle.
- Laita kakku takaisin pakastimeen ja anna sen jähmettyä siellä noin tunti.
- Jähmettyneen kakun voi koristella ja tarjoilla heti tai siirtää jääkaappiin odottamaan oikeaa ajankohtaa.