Tänään ottivat mielen päälle surkeat sukkahousut ja iloton pakkokuluttaminen. Kas tässä päivän ostokset, niihin upposi lantti jos toinenkin, eikä niihin liity mitään sen kummempaa fiilistä tai tarinaa: Juuri kun pääsin leuhottamasta, ettei vaatekaapistani puutu enää mitään, kaikki jäljelläolevat sukkahousuni päättivät tulla tiensä päähän parin päivän sisällä toisistaan. Tässä tapahtumassa ei tietenkään ollut mitään yllättävää, koska […]

HUOM! Tämä kirjoitus EI sisällä juonellisia spoilereita mihinkään Nälkäpeli-elokuvaan tai kirjaan. Lue siis rauhassa. Eilinen leffailta järjesti ikään kuin itse itsensä. Ensin poikaystäväni keksi yllättäen selvittää, saisiko uuden ja viimeisen Nälkäpeli-elokuvan seuraavana päivänä olevaan ensi-iltaan vielä lippuja, koska, no, eikö nyt olisi kivaa nähdä jotain vaihteeksi ihan tuoreeltaan. Pian kävi ilmi, että kyllä, elokuvan kaikkein […]

Olikohan se Helsingin Sanomissa vai missä, en muista tarkalleen, mutta joitakin vuosia sitten törmäsin pieneen lehtijuttuun, joka edelleen palaa mieleeni aina silloin tällöin. Lehtikuvassa seisoi kirkkaanpunaiseen takkiin ja suoriin housuihin sonnustautunut pieni mummo, ryhdikkäänä ja itsevarmana, hattu päässään ja jalassaan kiiltävät kävelykengät. ”En osta enää nykyään vaatteita”, hän kertoi toimittajalle. ”Vaatekaappini on valmis.” Luin ja […]

Niinä iltoina kun maailma vain tuntuu vetävän samanaikaisesti joka suuntaan, mieli on rauhaton, olo levoton, selaimessa auki liian monta välilehteä, ja keskittymiskyky alkaa kirjaimellisesti hipoa kultakalan tasoa, on oikeastaan enää yksi asia, jonka voi tehdä. On aika kokata risottoa. Risotto on täydellistä meditaatioruokaa. Sitä tehdessä ei vain voi olla kipaisemassa koko ajan hellan äärestä katsomaan, […]

Tänä syksynä olen kirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa fiilistellyt erityisen kovaa viime vuosisadan alkupuolelle sijoittuvaa historiallista fiktiota, varsinkin 1920-kuvun estetiikkaa sekä maailmansotien välisten vuosien tunnelmaa: surua vanhan maailman hiipumisesta, suursodan jättämiä traumoja, toisaalta kuumeista tulevaisuudenuskoa, jazzia, tanssia ja polkkatukkaisia flappereita lyhyissä kimaltavissa mekoissaan. Ensin koukutuin aivan täysillä australialaiseen Miss Fisher’s Murder Mysteries -tv-sarjaan, katsoin kaikki sarjan […]

Tässä marraskuun alussa löydän itseni tilanteesta, jossa minulla on kädet täynnä lähinnä ylimääräistä aikaa. Takaisin yliopistoon tohtoroitumaan hakeminen ja tutkimussuunnitelmarumba on takanapäin ja loppuvuoden työrupeamat edessä vasta joulukuussa, joten tässä marraskuun aikana ei ohjelmassa ole oikeastaan kuin pari hassua luentoa ja verkostoitumistilaisuutta, jatko-opintopaikan saamisen odottelua, ehkä vähän tutkimuksen valmistelua – mutta enimmäkseen vain huikea määrä […]

Avasin tänään tapani mukaan melkein ensimmäiseksi herättyäni Ylen uutissivun tarkistaakseni, että maailma on yhä ehjä ja suunnilleen paikallaan. Saatoin ehkä päästää pienen turhautuneen huokaisun kun eteeni lävähti tämä: Se on sitten näköjään taas verotietojen julkistuspäivä, vuosittainen kadehtimisen ja kyttäämisen pyhäpäivä. Ja sen kunniaksi kotimainen uutismedia Yleä ja Hesaria myöten siirtää maailman ja kotimaan asiat taas […]

Marraskuu on yksi lempikuukausistani. Rakastan syksyä ylipäätään, mutta marraskuuta ehkä eniten. Yleensä kun sanon tämän ääneen, saan osakseni aika vinoja katseita. Mutta kun… kynttiläkausi! Glögikausi! Punaviinikausi (okei, se jatkuu läpi vuoden)! Tummien oluiden kausi! Teenkittaamiskausi! (Miksi niin monet näistä liittyvät erilaisiin juomiin?) Pitkään haudutettujen pataruokien kausi! Torkkumiskausi! Myrskykausi! Ah, antaisikin jo sataa, mikä tätä syksyä […]

Tämä alkuviikko on taas harvinaisen täynnä eläinoikeuksiin liittyvää uutisointia ja keskustelua: Särkänniemen delfinaario suljetaan, härkätaistelujen maataloustuet kielletään, Ylen MOT-dokumentissa paljastettiin suomalaisteurastamoiden järkyttävät olosuhteet ja aiheutettiin kuluttajille taas vähän huonompi omatunto, ja WHO vielä meni julistamaan, että punainen liha aiheuttaa syöpää. Nämä kaksi jälkimmäistä uutista ehkä saavat ihmiset taas miettimään vähän tarkemmin lihankulutustaan, sekä sen määrää […]

Mä olen aina tykännyt Lilyssä siitä, että tämä on niin feministisesti orientoitunut ja tiedostava yhteisö, jossa useimmilla ihmisillä on sivistynyt ja avarakatseinen näkemys yhteiskuntaan sekä kriittistä, tarkkanäköistä otetta siihen, miten mielikuvat ohjaavat käyttäytymistä, miten kieli tuottaa todellisuutta, miten harvat asiat elämässä ja yhteiskunnassa ovat yksinkertaisia. Täällä keskustellaan järkevin, perustelluin argumentein, punnitaan puheet ja mielipiteet huolella […]