Viimeinen aamu. Viimeinen tulomatka. Viimeiset kerhot. Viimeiset aamukahvit. Viimeinen työpäivä. Olo on haikea. Kaikesta huolimatta minulle jää ikävä ihmisiä. Kohtaamisia. Joidenkin kanssa yhteys varmasti säilyy lähtemisen jälkeenkin, mutta suurimpaan osaan se katkeaa. Niin monta asiaa jää kesken. Niin paljon sanoja jää sanomatta. Askelia vierellä kulkematta.  Tässä työssä on ollut ihanaa se, että on saanut kulkea […]

Viime viikkoina olo on ollut jotenkin lannistettu. Murjottu. Ja vaikka sitä nauraa, niin itsestä tuntuu, että naurussa on alakuloinen vire. Silmäkulmassa kyynelen alku. Rinnassa ahdistuksenpoikanen. Viime viikkoina olen saanut uskomatonta tsemppausta Mieheltä, vanhemmilta ja sisaruksilta. Sekä Pieniltä. Sydämessä soi kohta neljävuotiaan sanat: ”Mä lakastan sua täältä taivaaseen ja takaisin”, ja jatkoi: ”miten sä ootkin niin […]

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Totta. Aamukampa on harvinaisen harva. Tiedän, että työpaikan vaihtaminen oli välttämätöntä. Tiedän, että työskentely (vielä) nykyisessä on mahdotonta. Tiedän, että työolosuhteet ovat ylivoimaiset. Ja silti tuntuu siltä, että maailma loppuu ensi keskiviikkona. Tiedänhän minä sen, ettei se lopu (toivottavasti), mutta välillä koko kehon läpi käy ylivoimainen hyöky, joka saa tärisemään […]

Kukkutimurusia Pienet säkit selässä juosta vilistivät pikkuiset keltamekkoenkelit etsimään kukkutimurusia.      Heille oli sanottu näin:     – Etsikääpä rakkaat keltamekkoenkelit kukkutimurusia, sillä niitä kyllä on. Monet ihmiset sanovat, ettei kukkutimurusia ole ja kulkevat suu mörröllään ja silmät tuikeina. Noukkikaa säkit täyteen kukkutimurusia ja tyhjentäkää ne sitten mörrittävien ihmisten eteen, että hekin hymyilisivät.    Keltamekkoenkelit olivat innoissaan. Oli […]

Sain onnekseni muuta ajateltavaa. 🙂 KIRJOJA! Ah. Suhteeni kirjoihin on.. no, monimutkainen. On hyviä kirjoja, joiden parissa aika lentää kuin siivillä ja kirjoja, jotka tuntuvat tekevän ajan tahmeaksi liisteriksi, jossa eteneminen on hankalaa. Pääsääntoisesti pidän kuitenkin lukemisesta. Ja siitä tunteesta, kun istun sohvan nurkassa viltti jaloilla, hyvä kirja sylissä ja vieressä iso kupillinen kaakaota tai […]

Meinasin kirjoittaa puutteesta. En kirjoita. Haluan vaan sanoa, että olen naimisissa maailman kilteimmän, kultaisimman, viisaimman ja hyväsydämisimmän Miehen kanssa. Niin, monesta ollaan selvitty. Yhdessä. Tästä kuivasta kaudestakin, varmasti. Pakkohan meidän on. Rauhoitan tilanteen. Annan tilaa ja aikaa. Olen edelleen olemassa, olen edelleen vieressä ja pusuttelen, hivelen, silitän. Ja toivon, että joku päivä niihin taas vastataan. […]

Kun ehdotan parisuhdeaikaa, niin..Ei. Kun ehdotan helliä hetkiä, niin…Ei. Kun yritän pusutella, niin…Ei. Minä kuulemma näen Miehen eri tavalla. Minä en näe epäonnistujaa enkä luotaan työntävää. Mutta kun jokainen lähestymistapa torpataan..lähes joka pusu ohitetaan suukkona poskelle…vihjailut seksistä väännetään heti pois ja uusiin keskustelun aiheisiin. Minä odotan epärealistisia. Niin kuin niitä lahjasoluja. Ei Mies niitä halua. […]

Ei siihen tarvittu kuin kaksi sanaa. ”Miten menee?”, kysyi setä Terapeutti. Aivan kuin jostain olisi naksautettu joku tulvaportin sulkukiinnike tuhannen päreiksi. Ensin tuli yksi kyynel, sitten toinen ja lopulta valtoimenaan.  ”Niin, pitäisikö tässä nyt huolestua?”, jatkoi hän ja kumartui jo lähemmäs katsomaan, kuinka tärähtäneeltä minä oikein vaikutankaan. Ja olenko laisinkaan kotimatkalle päästettävässä kunnossa. Ja minä […]

Kun labrakäynnin jälkeen saa näytteenottajalta tarran, voi sillä olla koko sisintä ravisuttava vaikutus. Ilovaikutus. (Missä sitä paitsi sanotaan, että aikuinen olisi liian iso jollekin lohdulle?) (Ja valoa tunneliin tuo se, että labrakäynnit harventuvat kerta viikkoon. Kerta viikkoon! Huikeaa!)

Välillä työ on raskasta. Mutta sitten on sellaisia päiviä, jolloin kaikki tuntuu todella sen kaiken arvoiselta. Niin kuin nyt. Avasin viestimen ja siellä se oli. Eilen tullut. Sain ehkä maailman kauneimman palautteen ikinä: ”okei, oon vaan miettiny täs parina päivänä, et sä oisit varmaan hyvä äiti. mut hyvää yötä.” Kiitos. Tällä jaksaa taas. Olla tämmöinen […]