Beibi stuff

Nyt kävi vihdoin niin onnellisesti että jäin erityisäitiyslomalle. Eli helmi-huhtikuun olen jo lomalla ennen virallisen äitiysloman alkamista.Sehän tarkoittaa tietysti sitä että saan keskittyä vauvahommeleihin täysillä. Joitain hankintoja ollaan toki jo tehty, kuten pinnasänky, hoitopöytä, unipesä, vaatteita ja harsoja. Valtaosa näistä ollaan saatu tuttavilta, vaatteita olen ostanut kirpparilta ja ainoat uutena ostetut asiat on unipesä ja patja tuohon sänkyyn. Vaunujakin käytiin koeajamassa ja tiedetään mitkä niistä halutaan, mutta muuten on paljon vielä ostoslistalla.

Kuulemma unipesä on vaarallinen tukehtumisriskin vuoksi joten en sitten tiedä uskallanko sitä käyttää muuta kuin kuvaamisen ajan (luonnollisesti pelkään hulluna vauvan hengen puolesta koska hän on ensimmäinen ja en tunne itseäni ainakaan vielä luontevaksi äidiksi). Lupasin unipesän kyllä jo sitten ystävän mäyräkoiralle jos sitä ei tule käytettyä 😀

Tuo pinnasängyn patja oli mielestäni huikea keksintö, sen pinta on sellaista kennomaista rakennetta, jonka vuoksi vauvalla happi kulkee vaikka hän loikoilisi naamallaan sen päällä. Voi olla että apinaa koijattiin kun sen hankin mutta who cares. Hyvälle patja vaikutti muutenkin 🙂

Viime viikonloppuna kehystettiin Deseniolta tilaamani julisteet ja laitettiin ne vauvanhuoneen seinälle. Seinästä tuli aikas söpö.

Sänky ei jää tuohon alle koska TAULUT TIETYSTI TIPPUU VAUVAN PÄÄLLE ja tiedämme kuinka sitten käy… Huh, kaikkea sitä oppiikin ajattelemaan kun lapsi tulee kuvioihin! Aiemmin suhteellisen huithapelina persoonana tämä kaikki on kovin uutta mulle.

Vasemmalla alhaalla roikkuva naamari on jostain ulkomailta, ehkä Langawilta(?). Uskomusten mukaan nuo naamarit suojaavat pahalta (kaikki suojelukeinot käyttöön 😀 )

 

Mun lemppari on tuo jääkarhuperhe <3

Kantokori on perintöä, sain sen siskoltani ja olikahan niin että se on meillä ollut aikanaan myös… Riisuin sen vaaleanpunaisista hörsylöistä ja laitoin lampaankarvan patjaksi. Lampaankarva on huippua, se eristää niin kylmältä kuin kuumaltakin 🙂

 

Tämä naamari on kotoisin Balilta.

Eläinhahmot vaatteissa ja noh, ihan kaikessa on selkeästi mulle jonkinlainen pakkomielle. Niin tauluissa kuin pyyhkeissäkin niitä on oltava. Vauva tulee luultavasti itsekin näyttämään joltain ketulta tms. koko lapsuutensa hehe

Onhan nämä nyt hellyttäviä! Häh?

Kyseiset Liewoodin huppupyyhkeet tilasin Bebes-nettikaupasta.

Äitiyspakkausta kovasti odotan myös saapuvaksi, koska siellä on sitten muutakin kun vaatteita. Kaikenmaailman tuttipullot, tutit ja muut härvelit on vielä ostamatta, täytyy niihin paneutua nyt kun on aikaa paremmin.

Kyllä tämä on yllättänyt kuinka vauvan hengissä pitämisen lisäksi tarvitsee ajatuksia keskittää moniin erilaisiin hankintoihin. Sitäpaitsi valikoimaahan on juuri niin paljon kun jaksaa selata. Ja kun ei mistään vielä mitään tajua. Onneksi ystävistä jo nipullinen on äitejä niin saa sitten rauhassa kysellä ”tyhmiä”. Viimeksi eilen sain tietooni että raskauden puolenvälin jälkeen sikiö alkaa hikotella kohdussa ja se tuntuu kuulemma hassulta 😀 hihi

Nana

 

Perhe Sisustus Raskaus ja synnytys Ostokset

Wanhat ovet Suomenlinnasta

Tässä postauksessa höpöttelin vanhoista puuovista, jotka olin ajatellut tuunata päämakuuhuoneen vaatekomeron oviksi. Nyt sain sen projektin tehtyä jee 🙂

Haettiin ovet kesällä Porvoon Wanhasta Rautakaupasta, jossa oli jos jonkinmoisia ikkunoita, ovia ja raameja tarjolla. Koon ja tyylin perusteella meille valikoitui nämä kyseiset pariovet, jotka mahtuisivat makuuhuoneeseen niin korkeuden kuin leveytensäkin puolesta.

Rautakaupan omistaja kertoi kyseisten ovien olevan kotoisin Suomenlinnasta, josta he olivat hakeneet ison lastin vanhaa matskua. Ovet olivat viruneet vuosia ja vuosia kellarissa, onneksemme kuivassa sellaisessa, sillä ne olivat niin vanhoiksi oviksi vielä hyväkuntoista puuta.

Meidän mukaan lähti Rautakaupasta itseasiassa toisetkin ovet, valtavat suuret vaaleanvihreät VR:n päämajan ovet, joita kauppiaalta löytyi useammat samanlaiset. Niistä meinattiin tuunailla sitten myöhemmin terassipöydät. Mutta pysytään nyt vielä näissä pienemmissä ”oviloissa”.

Tämmöisinä vaatehuoneen ovet ostettiin. Todella rapistunut harmaanvihreä maali ja osittain tummunut kuiva puu oli niissä jäljellä.

Kuvassa näkyvällä tasoituslastalla rapsuttelin suurimmat irtomaalit pois ja sitten hioin pinnan vielä kevyesti.Jätin tarkoituksella paikoittain vanhaa maalia pintaan, jotta pinta näyttäisin todella siltä aidolta vanhalta, vaikka uutta maalipintaa tulisi myös.

Tässä ovi hiomisen jälkeen.
Aluksi tein vaaleanharmaalla maalilla muutamia yksityiskohtia, ja lopuksi sudin pintaan Vintage Paintin kalkkimaalia, sävynä Dusty Turquoise.

Paikoittain jätin puun värin näkyviin tuomaan kontrastia ja ”kulunutta henkeä” osaltaan. Alla kuva valmiista ovista ja viimeisenä kuva kun ne ovat oikealla sijainnillaan vaatehuoneen vierellä.

Oviaukon yläpuolelle tuleva lattarauta on vielä ostamatta, johon mustilla, jo hankituilla rullakiskoilla ovet tulevat roikkumaan. Ja ovet aukeavat sitten kumpainenkin puolelleen. Mahdollisesti mustat rautavetimet kiinnitetään oviin myös.

Ovien koko oli kyllä aivan viimeisen päälle, ne nousevat kiinnitettäessä muutaman sentin lattiasta irti, varmaan juuri sen verran että oviaukon ylin peitelista jää piiloon ovien ollessa kiinni.

Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, ovista tuli juuri sen henkiset kuin olin suunnitellutkin. Tuo ympäröivä seinä ja sen ihan hippasen vihreään taittuva harmaa maali näyttää nyt sata kertaa paremmalta ja ovet tuovat muutenkin roimasti ilmettä koko huoneeseen!

Palailempa kuvien kera sitten vielä kerran, kun saadaan ovet kiinnitettyä ja huone muutenkin valmiiksi.

Nana

Koti Remontointi Sisustus DIY