Täällä kuljen

Täällä kuljen

Kenties minun olisi jatkettava siitä paljon puhutusta taiasta. Kaiken sateen ja koleuden (ei sentään hengellisen tai kulttuurillisen, ovathan venäläiset mitä lämpimimpiä ja vieraanvaraisia) aurinkoinen sunnuntaipäivä oli kuin lahja joltakin suuremmalta. Ahh apua, miten täällä voi olla näin kaunista, toistelin itsekseni. Kävelin ristiin rastiin naapurustoani (itse asiassa, minulla ei ole aavistustakaan, missä ”naapurustojen” rajat kulkevat Pietarissa, mutta selvennykseksi […]

Koleaa kulttuurin keskellä

Koleaa kulttuurin keskellä

En voi julistaa kevättä vielä alkaneeksi (kenties toukokuun lopussa viimeistään) ja kevään sijasta vietänkin nyt intensiivisiä kulttuuripäiviä. Mariinskin Pajatso oli hurmaava ja vaikuttava, Canion tuska tuntui syvällä sielussa asti. Figaron häät oli miellyttävä, tuotanto ei ehkä täysin mieleeni, mutta viihdyin kyllä. Mikhailovski-teatterin Taikahuilu, joka on tuotettu yhteistyössä Opéra de Lausannen kanssa (ja jota kriitikot ovat kovasti ylistäneet) oli […]

Retki Fiesoleen

Retki Fiesoleen

Firenzessä ollessani minä ja ystäväni heräsimme yhtä aamuna samaan ajatukseen: tänään fiilistellään Under the Toscan Sun -leffaa. Valitettavasti kyseinen fiilistely ei pitänyt sisällään taloshoppausta (mitä me nyt katseltiin vähän yhden kiinteistövälittäjän mainoksia ikkunasta), vaan pikkuisen retken Firenzen lähistöllä (tai oikeastaan sylissä) sijaitsevaan Fiesole-kylään. Fiesoleen on superkätevä mennä, sillä sinne pääsee bussilla Firenzestä. Hurahtaa sujahdimme sinne paikallisbussilla parikymmentä […]

Magique…

Magique…

Kenties yksi parhaimmista lääkkeistä yleiseen tahmeuteen ja todella vetävään huoneistoon Gribojedovin kanavalla on peittojen, kashmereneuleiden, huivien ja villasukkien lisäksi pyrkiä maksimoimaan kaikenlainen taika, säihke ja kipinä. Ooppera auttaa siihen erinomaisesti (onko muuten mitään mielenkiintoisempaa kuin vertailla eri maiden ja kaupunkien oopperayleisöjä?), samoin 21 Savagen ja Post Malonen kuuntelu matkalla töihin.  Pietari on niin kaunis kaupunki pastellitaloineen, että […]

Prisma lohduttaa (tai: Nyt Pietarissa)

Prisma lohduttaa (tai: Nyt Pietarissa)

Jos kiteyttäisin kuluneet 24h Pietarissa, toteaisin ei mennyt niinku Strömsössä. Kaikenlaisia pikkukommervenkkejä on ollut matkassa. Hyppäsin junaan Vainikkalassa ja vietin välin Viipuri-Pietari venäläisten rajavirkailijoiden kanssa käyden läpi passissani olevia leimoja ja muiden maiden vanhoja viisumeita. Pietariin saapuessani olin niin väsynyt, että maksoin naurettavan ylihinnan taksista, en meinannut saada uuden kämppäni porttia millään auki, ruokakauppareissulla poliisi lähestyi minua  kaksi kertaa […]

Lähtemisen helppous ja vaikeus

Lähtemisen helppous ja vaikeus

Velloin maaliskuun viimeisen viikon jonkin asteisessa kärsimyksessä. Edessä häämötti ensiksi lento Helsinkiin ja sitten muutto Pietariin kahdeksi kuukaudeksi. Miksi minun pitää taas lähteä? Miksi olen aina pakkaamassa? Miksen ole tehnyt sellaisia valintoja, jotka pitäisivät minut yhdessä paikassa? Pelkkä ajatuskin pakkaamisesta ja sulloutumisesta Helsingin koneeseen saivat minut huonovointiseksi, joka tietysti oli valitettavaa, sillä eivät pakkaaminen tai matkustaminen […]