Täällä kuljen
Kenties minun olisi jatkettava siitä paljon puhutusta taiasta. Kaiken sateen ja koleuden (ei sentään hengellisen tai kulttuurillisen, ovathan venäläiset mitä lämpimimpiä ja vieraanvaraisia) aurinkoinen sunnuntaipäivä oli kuin lahja joltakin suuremmalta. Ahh apua, miten täällä voi olla näin kaunista, toistelin itsekseni. Kävelin ristiin rastiin naapurustoani (itse asiassa, minulla ei ole aavistustakaan, missä ”naapurustojen” rajat kulkevat Pietarissa, mutta selvennykseksi […]