Kuinka minusta tuli vaatenirso?

En ole aivan varma, milloin viimeksi olen ostanut uuden vaatteen. Tilasin sukkahousuja Wolfordilla lokakuussa ja uudet bikinit Seafollylta syyskuussa. Marras- ja joulukuilta ei ole muistissa yhtäkään vaate- tai asusteostosta. 

Aina ei suinkaan ole ollut näin. Joskus saatoin ostaa uusia vaatteita jopa viikoittain. Jokin on kuitenkin (onneksi!) muuttunut viime vuosina. Vaikka rakastan pukeutumista (olen rakastanut sitä lapsesta saakka – apua oliko mitään ihanampaa kuin käydä äidin tai tädin vaatehuono läpi vaate ja asuste kerrallaan), uusin ideaalini on poissa mielestäEli mahdollisimman vähän uusia vaatteita, joiden kanssa täytyy soveltaa tai sähliä

interview-fshiontogrphy-03.jpg

Ehdottomasti tärkein oivallukseni tähän liittyen on se, etten käy kaupoissa huvikseniEnnen palkitsin itseni usein vaatteilla tai tein pienen pyrähdyksen Zaraan kauppareissulla. Sama juttu nettikauppojen kanssa. Saatoin ”viattomasti” kurkistaa, mitä kivaa Net-A-Porterilla tai Outnetissa on, tai viettää tuntikausia Vestiairessa. Nykyään vielä joskus eksyn nettikauppoihin, mutta fyysisiä putiikkeja olen pystynyt välttämään.

Olen lopettanut melkein kaikkien ennen tilaamieni brändien uutiskirjeet. Klikkaan unsubscribe, systemaattisesti. (Paitsi Wolfordin listalta en ole tosin vielä poistunut.)

interview-fshiontogrphy-06.jpg

Pidän puhelimessa listaa vaatteista, joita ”tarvitsen”. Kyseessä on todella long-term -lista, ajallisesti puhumme vuodesta kymmeneen vuotta. Tällä hetkellä siellä on Equipmentin musta silkkipaita, musta villakankainen minihame ja musta tai tummansininen trenssi. Hankinnoilla ei ole kiire. Voi olla, että trenssi löytyy vuoden sisällä, voi olla että siihen menee kahdeksan vuotta. 

Olen kehittänyt niin tyyriin maun, etten yksinkertaisesti voi ostaa vaatteita usein. Tai sitten minun pitäisi käyttää järkyttävän paljon aikaa eBayssa tai Vestiairessa. Lempimerkkini: Prada, Loro Piana, Andiata, Erdem. 

interview-fshiontogrphy-13.jpg

Pyrin myös suhtautumaan mahdollisiin ostoksiin todella kriittisesti ja analysoin sitä kuin taideteosta. 

Etsin myös sielua. Onko vaate tehty rakkaudella? Tuntuuko se erityiseltä? Onko se sellainen, jota voisin kuvitella käyttäväni seuraavat 15 vuotta? Ilokseni olen nimittäin huomannut, että suurin osa rakkaimmista vaatteistani ovat viidestä kahteentoista vuotta vanhoja. Seuraava tavoitteeni on juhlistaa osan kanssa 20-vuotispäivää. 

Disclaimer: on helppo olla ostamatta vaatteita, koska niitä on vieläkin niin paljon. Vaikka olen siivonnut, konmarittanut, karsinut vaatehuoneestani todella rankalla kädellä vaatteita, kenkiä ja asusteita, on siellä vieläkin niitä todella paljon. Huoh. 

”The Art of Shopping” by Mikael Jansson

muoti trendit trendit
Kommentit (3)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *