Mutta parasta on syreenien tuoksu

Lienee päivänselvää, että meidän kesäämme liittyy olennaisesti kaikenlainen tuoreus. Luonto on puhjennut kukkaan, päivät ovat miltei hengästyttävän pitkiä (mutteivat ollenkaan väsyttäviä), ilmassa on odotusta ja aamut ovat rakkaita. Värit eivät ole vielä täyteläisiä tai hehkuvia, vaan pikemminkin aavistuksen ujoja, kirkkaita ja selkeitä.

Alkukesän mielitekoihin kuuluvat järjetön himo kurkkuihin (ohh avomaankurkut!), tomaatteihin, mansikoihin ja herneisiin. Ei tulisi mieleenkään syödä mitään säilöttyä tai monimutkaista.

Muita kiinnostavia asioita ovat mökkisauna (kuinka jokin niin tuttu ja arkipäiväinen, perin pohjin suomalainen asia voi tuntua aina alkukesällä niin uudelta?), saunavihdat, kävelyt puistoissa, lounaat ulkona ja veden liplatus.

Ja tietenkin syreenien tuoksu, kuinka valloittava se onkaan. Ja miten se voikaan saman aikaisesti tuoksua niin lohduttavalta ja turvalliselta, mutta raikkaalta. Aivan kuin joka vuosi sen tuoksun löytäisi uudestaan.

Mielessäni ovat pitkästä aikaa myös Helene Schjerfbeckin asetelma-aiheiset teokset, kuten Hortensia (1915), Kieloja sinisessä maljakossa I (1920) ja Kolme päärynää vadilla (1945). Oikeastaan kaikenlainen asetelmataide on tuntunut viime aikoina jotenkin piristävältä, tuoreelta. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen havainto, sillä olen jokseenkin ylenkatsonut asetelmataidetta, enkä ole kokenut sitä ollenkaan mielenkiintoisena. Nyt kuitenkin jopa 1500- ja 1600-lukujen flaamilaisten mestareiden asetelmat puhuttelevat. Ajatus hetken katoavaisuudesta ja lyhyydestä, joka on kuitenkin ikuistettu taideteokseksi tuntuu jotenkin raikkaalta, rauhoittavalta.

Kulttuurin ja taiteen saralla tuoreuden käsite on monimutkainen. Mikä olisi oikeasti tuoretta taidetta? Mistä näyttelystä kipittäisin kotiin ajatellen, että olipa tuore perspektiivi? Kuinka mahdollista tuoreuden tavoittelu taiteessa edes on?

Omalla kohdallani kyse on pikemminkin unohduksesta ja jostakin muutoksesta – joskus se voi olla sisäinen muutos, joskus ulkoinen – ja sitten jo vanha, olemassa oleva juttu tuntuu ykskaks tuoreelta. Aivan kuten avomaankurkut, mökkisauna ja syreenit joka kesäkuussa.

Lue myös:

Currently – kesäkuun ajatuksia

Kommentit (4)
  1. Niin kauniita kuvia, ja niin kaunis teksti!:) <3
    Mulle tuoksut on aina olleet tosi tärkeitä 🙂 Mun lemppari tuoksuja on vastapaistettu pulla, inkivääri-sitruunatee, heinäpelto, ja se syreenien tuoksu on myös ihana <3
    Kiitos ihanasta postauksesta ja mukavaa loppuviikkoa!<3
    Ida
    http://www.lily.fi/blogit/kotona-kaupungissa

    1. Kiitos sinulle! Kaunista viikkoa! <333

  2. vilhelmiina
    9.6.2019, 09:56

    Oih mitkä kuvat! Edustaa niin suomalaisuutta ja suomalaista kesää, upeat <3

    1. Kiitos sinulle <3333

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *