Onni on
It’s the little things…lukee heinäkuisessa puhelimeni muistiinpanossa. Elin silloin tämän vuoden pimeintä aikaa ja kirjoitin ylös kurinalaisesti kaikki ne muutamat asiat (esimerkiksi lämmin suihku, mökkisauna, äiti, aamukahvi), jotka silloin tuottivat onnentunteen.
Nyt marraskuussa elämä ei onneksi tunnu enää yhtä pimeältä, mutta kirjoitan yhä muistiin ne pienet asiat, jotka tuntuvat onnelta.
Viime aikojen onnea tuovia asioita:
kauniit marraskuiset auringonlaskut
se kun jokainen aamu alkaa huutonaurulla ja loppuu samanlaiseen, levottomaan nauramiseen (emme todellakaan kikata vaan todella nauramme)
ystäväni Bailey-koira
Maria Menan Fuck You -kappale
ajatus joululomasta ja oman perheen kanssa hengauksesta
se kun lempiviini (yksi italialainen primitivo) on tarjouksessa Cactuksessa (luxemburgilainen ruokakauppa)
Bikram-joogan jälkeinen unenomainen, mutta energinen fiilis
pian alkava joulukuu (joka itselleni tarkoittaa tällä hetkellä vain yhtä asiaa: tämä kauhea(n opettava) vuosi 2019 on pian ohi – byeeeeeeeeeee, b*itch)
se että on joku, jolle tehdä aamuinen mantelimaitocappuccino
roomalaiset tuliaiset (eli Baci-suklaita ja makkaroita)
sisareni tekstiviestit, joissa yhtenä päivä fiilistellään Erkki Melartina, toisena analysoidaan horoskoopin antamia ohjeita ja kolmentana keskustellaan kandista (sisaruus <3333)
entisen poikaystäväni Thanksgiving-lausahdus vuodelta 2017, kun olimme matkalla kollegani luo illalliselle: I am grateful that I exist and that I have this life…
…juuri niin, Rakas P, samma här. (Every cloud has a silver lining, jne.)
Lue myös:
Rauhoittumiseen (eli ei viinibaareja arki-iltaisin ja muita huomioita)
Rakenna maja ja vietä päivä sängyssä (tai: marraskuu voi olla kiva kuukausi)