Viime aikoja
Saavuin aamulla Berliinistä kotiin Dohaan. (Huhhei, yölennot ovat aina yhtä kuluttavia. Tai pikemmin: lennot ovat aina niin kuluttuvia). Aamu ja iltapäivä kuluivatkin sängyssä korealainen sheet-maski kasvoilla. Nappasin DM:stä mukaan SUGU:n avokadomaskin. Vaikuttaa ihan hyvältä, ei ehkä parhaimmasta päästä, mutta erinomainen hinta-laatusuhteeltaan.
Berliinissä oli ihan kivaa. Kyseessä ei ollut huvimatka ja minulla oli (ja on) tosi paljon töitä, joten koko matka oli vähän sellainen miksi mä olen täällä kun voisin olla Dohassa paljon tehokkaampi. Mutta, mutta, kenties juuri siksi oli hyvä, että olin on the road. Ja tietysti kirpeä sää teki tosi hyvää kasvoilleni (tai ainakin haluaisin uskoa niin) ja miltei joka päivä tuli käveltyä yli 15k askelta. (Dohassa en aina uskalla edes avata laskuria, sillä luvut ovat aika surkeita).
En kuulu Berliinin suurimpiin faneihin, mutta museoskeneä fanitan kyllä. Ja samoin klassisen musiikin tarjontaa. Keskiviikkona näimme La Traviatan Staasoperissa. Produktio oli vähän blahhh, mutta musiikillisesti esitys oli ensiluokkainen. Ja pisteet kanssayleisölle – erityisesti miehille – jotka olivat kauniisti pukeutuneet. Miltei jokaisella oli kravatti (mainittakoon, etten ole mikään snobi oopperapukeutumisen suhteen. Savonlinnassa toki pukeudun, sillä itselleni se on merkittävä osa koko oopperakokemusta siellä, mutta New Yorkissa esimerkiksi menin miltei aina oopperaan suoraan toimistolta, enkä suinkaan ilta- tai edes cocktailleningissä) ja tulin jotenkin todella tyytyväiseksi tästä havainnostani.
Kaupungin parhain kahvila on Bode-museossa (ja se on kerrassaan hulppea) ja kahvilan yhteydessä on myös mitä viehättävin kirjakauppa. Matkaseurana olivat kollegoiden lisäksi Richard Hollowayn A Little History of Religion, Calvinon Invisible Cities ja Alain de Bottonin The Art of Travel. Niistä ja kirjatuliaisista lisää myöhemmin.
Grüße aus Berlin,
xoxo.
