Kiire naimisiin? Tässä parhaimmat juhannustaiat

Juhannus, rakas lempijuhlani, jota vietän kerrankin Suomessa, on taas täällä. Juhannuksessa oleellista ovat tietenkin saunominen, syöminen ja taiat.

Juhannustaiat edustavat itselleni sitä mielenkiintoisinta kulttuurihistoriaa, vaikka eiväthän ne sisällöltään ole sen erikoisempia (missä kulttuurissa sitä ei olisi toivottu elämään lisää rakkautta tai vaurautta.) Tähän kirjoitukseen kokosin rakkauteen liittyviä taikoja. Osa on opittu isoäidiltä, osa poimittu Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -teoksesta.

Taiat rakkauden löytämiseen:

Pese kasvosi juhannusyönä joen rannalla niin näet vastakkaisella rannalla tulevan kumppanisi. (Sopiiko myös järvi?)

Mene juhannusyönä kolmasti muutetun rakennuksen katolle ja asetu katon harjalle hajareisin istumaan. (Totta kai hajareisin – what else…)

Kiipeä keskiyöllä veden ympäröimälle kivelle niin näet tulevan kumppanisi. (Vastarannalla vai veden heijastuksessa?)

Aseta juhannusiltana pään alle yön ajaksi useita kukkia ja nimitä kullekin kukalle joku potentiaalinen kumppaniehdokas. Se kenen kukka on virkein aamulla on tuleva puoliso. (Ohh, tämän taian symboliikka on nerokasta.)

Juhannusiltana nukkumaan mennessä käännä vasemman jalan sukka nurin ja laita sukan kantapäähän viiden pennin raha. Vedä sitten sukka vasempaan jalkaa – äläkä puhu enää mitään. Unessa näet tulevan puolisosi. (Puhumattomuus lienee tässä se oleellisin.)

Laita tyynyn alle yksi seuraavista: neliaplia, yhdeksällä heinällä sidottu kukkaseppele, maarian kämmekkä, saunavasta ilman sidettä, virsikirja, kupariraha tai yhdeksän erilaista kukkaa. Näet unessa tulevan kumppanisi. (Entä jos laittaisin kaikki?)

Kierrä juhannusyönä kaivon ympäri kolme kertaa sormus kädessä. Katso sormuksen lävitse kaivoon. Sieltä katsoo vastaan tuleva puolisosi. (Nää kaivotaiat on mun suosikkeja.)

Aseta vesiastia ikkunasi eteen ja bongaa tuleva puolisosi yöllä pesemässä silmiään. (Yasssss! Silmien pesu the best!!)

Syö 3 x 9 muikkua nukkumaan mennessäsi. Tuleva puolisosi saapuu sammuttamaan janosi eli juottamaan. (Voinko syödä soijanakkeja muikkujen sijasta?)

Taiat vastarakkauden maksimointiin:

Valitse yksi kolmesta: Kieriskele ihastuksesi talon ruispellossa, juoksentele pitkin yhdeksää ojaa tai hyppele kolmesti pellon ympäri. Kun ihastuksesi syö syksyllä leipää, joka on tehty sen pellon viljasta, jossa olet tehnyt taikojasi, leimahtaa syöjän lempi hyppijää kohtaan. (Oihhh! Mutta entä jos hän on ketodieetilla?)

Vahvista rakkautta sitomalla yöllä kolme heinää yhteen niin tiukasti, että ne ovat yhdessä aamullakin. (Heinän etsintään siis.) 

Näin hurmaat ihastuksesi: pistä ensin sammakkoa ja sitten halutun selkää. (Taika ei kertonut, mitä pistäminen tässä yhteydessä tarkoittaa. Siis pistää eli koskettaa? Vai jotakin ihan muuta?) 

Sekalaiset taiat:

Haluatko tietää, että pääsetkö ylipäätänsä naimisiin tänä vuonna? Nouki juhannusaattoiltana kasasta sylillinen puita ja laske ne sitten erilleen, esimerkiksi saunan taakse. Riennä juhannusaamuna laskemaan puut. Jos luku on parillinen, menet naimisiin. Jos pariton, et astele alttarille vielä tänä vuonna. (Tekstasin tämän poikkikselle, jonka ensireaktio oli o-ooo.)

Toinen keino tutkiskella ”yleistä” naimatilannetta ja tarkkailla juhannuskokkoa. Jos riu’ut palavat loppuun ja kaatuvat, on lukuisia häitä tulossa. (Great – tässä on se oikea syy, miksi pyysin pappaa tekemään kokon.) 

Kuuntele juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin käki kukkuu, niin monta vuotta menee kunnes pääset naimisiin. Jos ei kuku ollenkaan, menet naimisiin tänä vuonna. (Nyt täytyy vain osata tunnistaa käen laulu.) 

Kaiva juhannusyönä maahan kolme kuoppaa: yksi talonpojalle, yksi herralle, yksi työmiehelle. Peitä kuopat päreillä. Missä kuopassa aamulla jokin elävä, sellaisen miehen saat. (Wohohoho.) 

Yleinen lemmen nostatus: Sido juhannusyönä seppele. Pane se yöksi patjan alle ja samalla lausu: ”Nouse lempi lehvän alta.” (I rest my case.)

Rakkauden täytteistä juhannusta toivottaen…

kulttuuri tapahtumat-ja-juhlat

Une femme: Sofonisba Anguissola

Sofonisba Anguissola (n. 1535-1625) oli italialainen, renessanssin aikaan vaikuttanut taidemaalari. Anguissola syntyi aristokraattiseen patriisiperheen Cremonassa 1530-luvulla. Anguissolan isä oli valveutunut mies, joka halusi tyttäriensä saavan koulutuksen. Ajalle epätyypillisesti Anguissola lähetettiin yhdessä sisarensa kanssa oppimaan paikallisen taiteilijan luo.

Anguissolan ensimmäinen opettaja oli Bernardino Campo. Vuonna 1554 nuori Anguissola muuttii Roomaan, jossa hän opiskeli mm. Michelangelon teoksia. Myöhemmin Michelangelo kannusti Anguissolaa etenemään urallaan. 1550-luvun jälkipuoliskolla Anguissola vaikutti lähinnä Cremonassa ja Milanossa. Näihin aikoihin taiteilija vieraili Mantovan hovissa ja tutustui Giulio Romanon oppilaisiin. Vuonna 1559 Espanjan hovi kutsui Anguissolan tulevan kuningattaren Isabella de Valoisin seuraneidiksi sekä muotokuvataiteilijaksi.

Madridissa Anguissola meni naimisiin Don Fabrizio de Moncadan, Sisilian espanjalaisen varakuninkaan pojan kanssa. Myöhemmin aviomiehen kuoltua Anguissola nai genovalaisen Orazio Lamellinon kanssa. Pariskunta asui Genovassa yli 35 vuoden ajan. Vuonna 1615 Anguissola ja Lamellino muuttivat Palermoon, jossa he viettivät loppuelämänsä.

Anguissola tunnetaan parhaiten omakuvistaan sekä perheestään kertovista muotokuvista. Anguissola oli hyvin tuottelias taiteilija ja on laskettu, että hän maalasi enemmän omakuvia kuin kukaan muu taiteilija Dürerin jälkeen ennen Rembrandtia. On myös alleviivattava, että omakuvien työstäminen tuohon aikaan ollut mitenkään yleistä – omakuvasta tuli oikeastaan hyvin kuuluisa ja tunnettu vasta Rembrandtin aikaan.

Erityisesti Anguissolan perheaiheiset teokset ovat saaneet paljon kiitosta. Anguissola oli taitava tuomaan tunnetta ja leikkisyyttä tavallisiin, jokapäivisiin tilanteisiin. Anguissolan Espanjan hovissa kehittelemä saksalaista ja venetsialaista tyyliä yhdistelevä muotokuvamaalaustyyli oli myös vaikutusvaltainen. Esimerkiksi Pieter Paul Rubens kopioi niitä, sillä Anguissolan muotokuvia pidettiin hyvin taitavina ja tyylilajia kehittävinä.

___

Self-portrait (1556), Lancut Museum.

kulttuuri museot-ja-nayttelyt