Pienet (ja suuret) iloni

Elämä täynnä iloja, eikö se olisi aika hyvä tavoite?

Jokapäiväisiä, suunnattomasti iloa tuottavia asioita:

pedikyyri

kesämansikat

paljain jaloin kävely

Christine Baranski

espresso lounaan jälkeen

ruokaostokset torilla

puhtaisiin lakanoihin sujahtaminen

poikaystävän WhatsApp-pusut

juustolla täytetty manouche-leipä

Upper East Siden ovimiesten univormut

kasvoveden imeyttäminen iholle

suuret aurinkolasit

Asioita, joita tapahtuu verrattain harvoin, mutta jotka tuottavat suurenmoisesti iloa:

ruokailu kaikkien ystävieni kanssa saman pöydän ääressä

järvessä uiminen

samppanjapullon avaaminen

saunavihdan käyttö

metsämansikat

hyörylaivakuljetus

herääminen marrakechilaisessa riadissa fajr-rukouksen kutsuun

pyykin kuivattaminen ulkona

asioiden hoitaminen joogatrikoissa

voisilmäpullan syöminen aamiaiseksi

villakangastakki ja paljaat nilkat -kombo

metsäretkeily

yöt Lontoon Rosewood-hotellissa

Asioita, joita tapahtuu silloin tällöin ja jotka tuovat hirvittävästi iloa:

kun löytää kirjaston kirjan välistä kortin/lappusen/kirjastokuitin

pääsy äidin korukaapille

Aleksei Jawlenskyn töiden näkeminen

lauantaiaamut koko perheen kanssa

kirkaskatseisuus

isoisän valmistamat pannukakut

take away -kahvin juominen Italiassa (ah kuinka paheellista)

kylmäsavulohibagel

puiden istuttaminen

auringonlaskut Saimaalla

Lue myös:

Ilosta

Kuinka tuoda elämään lisää taikaa?

Where the wild things were

Ilon (ja valon) kautta

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli

Une Femme: Mathilda Rotkirch

Mathilda Rotkirch (1813-1842) tunnetaan Suomen ensimmäisenä naistaiteilijana. Historia tuntee tosin muutaman Suomessa 1700-luvulla työskennelleen naistaiteilijan, mutta on totta että Rotkirch on yksi niistä harvoista naisista, jotka kykenivät kehittämään taideharrastuksensa ammatillisiin mittoihin. Huomionarvoista on, että Rotkirchin ura oli kuitenkin pitkälti yksityinen hänen sukupuolensa takia ja taiteilija toimikin lähinnä perheen ja suvun piirissä.

Rotkirch syntyi heinäkuussa vuonna 1813 Stensbölen kartanossa Porvoossa. Perhe muutti Vaasaan Rotkirchin ollessa lapsi ja isän kuoltua Turkuun. Keväällä 1833 Rotkirch lähetettiin Tukholmaan, jossa oleskelu oli otollista hänen taideharrastukselleen. Rotkirchin tiedetään opiskelleen Tukholmassa öljyvärimaalausta ennen paluutaan Turkuun syksyllä 1834. Vuonna 1836 Rotkirch palasi Tukholmaan, jossa hän jatkoi opintojaan professori Sandbergin ja R. W. Ekmanin kanssa. Opinnot tosin järjestettiin yksityisesti, sillä Taideakatemiaan ei edelleenkään hyväksytty naisia. Rotkirchin alaa olivat erityisesti muotokuvat, joskaan hän ei elättänyt itseään taiteilijana, vaikka saikin muotokuvistaan palkkioita. Merkittävää Rotkirchin urakehityksen kannalta olisi voinut olla yhdessä pikkuserkko-Sophien ja tämän puolision Carl Reuterskiöldin kanssa tehty grand tour, josta Rotkirch palasi kotiin keväällä 1841. Valitettavasti taiteilija kuoli kuitenkin jo 1842 ja hänen uransa jäi keskeneräiseksi.

Rotkirchin tunnettuja teoksia ovat esimerkiksi Axel Fredrik BoijeTyttö kirjoituspöydän ääressä (1835), Näkymiä hotellihuoneen ikkunasta (1840-41),  Tyttö Vingåkerin pitäjästä (1837) ja  Aurora Therese Rotkirch (1837).

Teoksia voi nähdä mm. Svenska Litteratursällskapet i Finlandin ja Ateneumin kokoelmissa. Mikäli Rotkirchin elämä kiinnostaa, kannattaa  tutustua Jouni Kuurneen teokseen Mathilda Rotkirch – taiteilija ja matkailija. Myös Helena Westermarck on kirjoittanut Rotkirchista, Mathilda Rotkirch, Finlands första målarinna: en kulturbild -nimisen teoksen.

__

Aurora Therese Rotkirch (1837), teos on yksityisomistuksessa.

Lue myös: 

Margareta Capsia

Elga Sesemann

Elin Danielson-Gambogi

 

Kulttuuri Museot ja näyttelyt