Out with the old, in with the new on yksi lempiajatuksistani.

Uskon tässä elämässä nimittäin vahvasti vain kahteen asiaa; rakkauteen ja muutokseen. Rakkaus on kaikkialla – kuten myös muutos. (On toki asioita, joihin en tällä hetkellä toivo muutosta, esimerkiksi Wolfordin Satin Touch 20 ovat kenties parhaat sukkahousut ikinä ja milky oolong -tee on niin hirveän hyvää, että aina hykertelen sitä juodessani, mutta ymmärrän että maailmassa voi olla vielä jotakin paljon parempaa kuin nämä kaksi.)

Muutos on kuitenkin elintärkeää, sillä se mahdollistaa uudistumisen. Vanhan täytyy väistyä uuden tieltä. En nyt todellakaan tarkoita, että meidän kaikkien on pakattava laukut nyt heti ja muutettava Balille, ei ei. Mutta usein asiat; tilanteet, ihmiset, olosuhteet, muuttuvat, jotta tulee tilaa uudelle – ja paljon paremmalle; ajatuksille, energialle, tavoille, asioille, ihmisille. Tällainen on maailman perusvire, eteen päin matkaava.

Sen sijaan, että luopuisin jostakin, pyrin ajattelemaan tekeväni tilaa uudellle. Asiat muuttavat muotoaan, kehittyvät. Good gets better, kuten eräs minua paljon viisaampi kerran totesi.

Muutokset korostavat aina sesonkien vaihtuessa. Näin kevään ja talven risteyskohdassa kykenemme havaitsemaan kuinka valo ja luonto muuttuvat. Käy järkeen että mekin muutumme.

Olen siis siivonnut, järjestellyt tavaroita ja elämääni, pessyt ja huoltanut, viikannut, tuulettanut, siivonnut lisää, leikannut hiukset.

Ja todettakoon, että ihmiseksi jonka lempipuuhaa on kirjaimellisesti aloittaa alusta ja muuttaa maasta toiseen, on minun ollut hirvittävän vaikeaa hyväksyä huomattavasti lyhyemmät hiukseni.

Niinpä niin, out with the old, in with the new, vai miten se nyt menikään?