Tag: Doha

Kävin tänään läpi viime vuoden filmikuvia. Kaiken uutuuden ja riehakkaan innostuksen keskellä myös jo tietyllä tapaa kuluneet ja vanhat tutut asiat jaksavat kiinnostaa. Kuten taide ja museot (bien sûr), pitkät kahvihetket ja myöhaiset lounaat. (Ja mikseivät kiinnostaisikaan. Eihän uusi vuosi todellakaan tarkoita, että kaikki vanha ja leppoisa täytyisi hyljätä). Hyvin nukutut yöt, omassa sängyssä tai […]

On kuulkaas todella pirskahteleva olo. Vuoden vaihtuminen tuntuu aina jotenkin erityiseltä. Tänä vuonna se vaihtui lentokoneessa. En tosin muista tarkkaa hetkeä. Yhdessä vaiheessa katsoin kelloa ja tajusin, että vuosi on vaihtunut, nyt on 2018. Tammikuu. Uuden vuoden ensimmäinen päivä.  Kaksituhattakahdeksantoista. Ajatella. Viimeisen kahden päivän aikana olen muuttanut uuteen asuntoon (hello, ikkunasta kurkistavat ihanat palmut), viettänyt […]

On joulukuu. Eli äärimmäisen otollinen aika sille kaikista tärkeimmälle kehityskeskustelulle, miten meni noin niinku omasta mielestä? Vuosi 2017…mitä siitä sanoisinkaan? Kaoottinen ja aika kiva vuosi. Kävin aika usein oopperassa ja asuin kolmessa maanosassa. Uskon, että 14-vuotias minäni olisi suht tyytyväinen. 25-vuotias minäni, nykyminäni siis, sulkee vuoden ihan hyvillä fiiliksillä. Kiitän ahkeruudesta ja unelmoinnista, kannustan säännöllisempään kirjeenvaihtoon […]

Tällä viikolla löysimme ystäväni kanssa salaisen puutarhan kampusalueen keskeltä. Vietimme aamupäivän semmassa, jossa keskusteltiin eri diginarratiiveistä kulttuuriperintöinstituuteissa ja -projekteissa (mun piti juuri tarkistaan, mitä ”heritage” on suomeksi. Että tällä tasolla aivoni ovat tämän viikon jälkeen) ja lounaan jälkeen vahingossa päädyimme mitä kauneimman puutarhan keskelle.  Viikon parhain juttu, assolutamente (ja tämä on verrattain merkittävä toteamus, sillä vietin […]

Ajatukseni ovat viime aikoina pyörineet joulussa. Miten voi olla mahdollista, että kohta on joulukuu? Siis 2017 on miltei ohitse, ei sitä oikein pysty käsittämään. Toisekseen, pikkujoulukausi on parhaimmillaan, eikä minulla ole toistaiseksi tiedossa kuin yhdet kemut.  Marraskuun kirjalist on osoittautunut oikein mielenkiintoiseksi. Erityisesti suosittelen Sarah Bakewellin How to Live? Or: A Life of Montaigne. In One Question and […]

Olen jo aikaisemmin maininnut olevani Uusi päivä -tv-sarjan fani. Perjantai on yksi lempipäivistäni, sillä silloin Yle Areenaan ilmeesty kolme uutta jaksoa. Katselen ja kuuntelen heitä onnellisena, yleensä sängyssäni, ja koen pientä haikeutta. Ah ihana Suomi. Ah ihanat suomalaiset. Ja ihana Iris, Otson lisäksi lempihahmoni.  Iriksen isällä Sakulla (joka tosin on tällä hetkellä todella raivostuttava) on eräs sanonta, jonka olen pistänyt mieleeni. Ilon kautta. […]

Vietin ikävuodet 11-23 kroonisessa Pariisi-ikävässä. Erityisesti joka kevät ja joka ikinen syksy möyrin suhteellisen pahanlaatuisessa Pariisi-kaipuussa ja totesin, että ensi vuonna mä muutan sinne. No, en muuttanut. Aina tuli jotain muuta. Kuten se, että 13-vuotiaana ei oikein voi muuttaa toiseen maahan ilman vanhempia. Tai yliopisto xyz on järkevämpi valinta kuin esimerkiksi HEC Paris. Viimeinen niitti mun […]

Dohassa sijaitsee kenties kummallisin, vaikuttavin ja oudoin museo, jossa olen elämäni aikana vieraillut.  Sheikh Faisal -museo on eräänlainen moderni versio cabinet de curiosités -konseptista. Sheikh Faisalin kokoelma koostuu autoista, valokuvista, matoista, aseista, kulkuneuvoista, uskonnollisista esineistöistä, islamilaisesta taiteesta ja antiikista. Pikemmin, minun olisi kirjoitettava, mistä kokoelma ei koostu.  Itse koin vaikuttavimpana Sheikh Faisalin valokuvakokoelman. Tai siis ne puolisen tuhatta […]

Viime päiviin on kuulunut tahmeutta ja pilvien kuvaamista. Valitettavan täydellinen yhdistelmä hetkessä elämistä ja turhanpäiväisten asioiden voivottelua siis. Katsokaas, olen jo pidemmän aikaa tuskastellut arabian kirjoittamisen kanssa. Käsialani on kammottava latinalaisin aakkosin ja arabiaksi se on käsittämättömän rumaa. Luonteelleni tyypillisesti puhuin ”ongelmastani” koko lähipiirilleni.    Osa ystävistäni jaksoi kuunnella (en tiedä millä hermoilla), osa totesi, ettei […]

Värisuora dohalaisittain (onpa piristävää nähdä muutakin kuin marmoria, beigen eri sävyjä ja kultaa), nimikylttibongausta (antaisitko säästösi Eastern Island Trading -firmalle tai leikkautaisitko hiuksesi Digital Gents -salongissa?) ja päämäärätöntä vaeltelua Bin Mahmoud -naapurustossa. Se oli hyvä lauantai-iltapäivä se.  — Still in love with Bin Mahmoud.