Tunnetko Suomen maailmanperintökohteet?

Unesco ylläpitää maailmanperintöluetteloa, joka pyrkii suojelemaan maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luontoperintöä. Luetteloon pääseminen edellyttää erilaisten kriteerien täyttymistä. Kulttuuriperintökohteen täytyy esimerkiksi olla inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Luontoperintökohde voi puolestaan kertoa maapallon historian tärkeästä kehitysvaiheesta tai olla esimerkki käynnissä olevasta ekologisesta tai biologisesta muutoksesta.

Suomella on tällä hetkellä seitsemän kohdetta Unescon listalla. Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallähdenmäki ja Struven astemittausketju ovat maamme kulttuurikohteet ja Merenkurkun saaristo luontokohteemme.

Suomenlinna

Suomenlinna nimettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä 1600- ja 1700-lukujen sotilasarkkitehtuurista. Linnoitus on ainutlaatuinen myös siinä mielessä, että sen historiaan liittyvät vahvasti kolmen eri valtion puolustus – Suomen, Ruotsin ja Venäjän.

Suomen ilmakuva Oy / Suomenlinna

Vanha Rauma

Myös vanha Rauma hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Kohde on poikkeuksellinen esimerkki pohjoismaisesta puukaupunkirakentamisesta ja yksi parhaiten säilyneistä ja laajimmista pohjoiseurooppalaisen arkkitehtuurin ja kaupunkikulttuurin esimerkeistä. Vanha Rauma pitää sisällään 1600-1800-luvuilta peräisin olevan kaupunkialueen, jonka eheys ja autenttisuus perustuvat vuosisatojen ajan kehittyneeseen kaupunkirakenteeseen. Talot, pihat, portit, aidat ja katukiveys ovat kaikki osa kaupungin ainutlaatuisuutta.

Petäjäveden vanha kirkko

Petäjäveden vanha kirkko nimettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994. Kohde on ainutlaatuinen esimerkki pohjoiseurooppalaisesta puukirkkojen arkkitehtuuriperinteestä. Petäjäveden kirkkoa rakennettiin vuosina 1763-1765 ja se edustaa luterilaista kirkkoarkkitehtuuria. Kirkko edustaa myös hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä muotonsa, rakenteensa ja rakennusmateriaalien perusteella.

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas

Verla nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1996. Puuhiomo ja pahvitehdas sekä sitä ympäröivä asuinalue liittyvät selluloosa-, paperi- ja kartonkituotannon kukoistukseen Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Verlan hiomo ja tehdas muodostavat erinomaisen ja poikkeuksellisen hyvin säilyneen esimerkin pienimuotoisesta maaseudun teollisuusasutuksesta.

Verlan tehdasmuseo eli puuhiomo ja pahvitehdas on auki toukokuusta syyskuuhun ja ryhmille myös muina vuodenaikoina tilauksesta.

Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena ja esihistoriallisena kohteena. Sammallahdenmäki on ainutlaatuinen todiste pronssikaudella eläneestä yhteiskunnasta ja sen hautauskäytännöistä Skandinaviassa.

Struven astemittausketju

Struven astemittausketju liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Kohde edustaa tieteen ja tekniikan historiaa ja se koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspisteestä, joista kuusi sijaitsee Suomessa. Struven ketju on kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä ja sen avulla maapallon muotoa ja kokoa selvitettiin 1800-luvulla.

Merenkurkun saaristo

Merenkurkun saaristo nimettiin maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luonnonperintökohteena vuonna 2006. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Höga Kusten muodostavat kahden valtion yhteisen geologisen maailmanperintökohteen, jossa Suomen matala moreenisaaristo ja Ruotsin jyrkät kalliorannat antavat yhdessä ainutlaatuisen kuvan n. 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden aiheuttamasta maankohoamisilmiöstä ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin.

Itse olen valitettavasti tutustunut näistä seitsemästä kohteesta vain yhteen: Suomenlinnaan. Erityisesti Vanha Rauma ja Petäjänveden kirkko kiinnostavat kyllä aivan valtavasti. Jospa tänä kesänä…

Kommentit (3)
  1. Petäjäveden kirkko on kyllä kaunis! Olen käynyt muutaman kerran aina kesäisin siellä, koska on muutenkin muutaman kymmenen kilometrin päässä kotikaupungistani :)!

    1. Eikä!!!! Upeeta! Olen kade! Se on varmasti niiiiiin mieletön!

      1. Kyllä se siellä pysyy pystyssä, eikun vain nokka kohti Petäjävettä! Suosittelen käymään kesäkuukausina, on auki useammin :)!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *