Une Femme: Edla Jansson-Blommér
Edla Jansson-Blommér (1817-1908) on poikkeuksellinen nainen 1800-luvun taiteilijoiden joukossa. Toisin kuin useimmat aikalaisensa, Jansson-Blommér ei ollut syntynyt virkamiesperheeseen, vaan hänen vanhempansa olivat porvareita. Jansson-Blommérin isä Salomon Jansson tuki kuitenkin mielellään tyttärensä taideharrastusta ja järjesti hänelle opettajaksi muotokuvamaalari Johan Erik Lindhin.
Syksyllä 1845 Jansson-Blommér matkusti Tukholmaan jatkamaan opintojaan yksityisopettajan johdolla. Jansson-Blommérin opettajaksi ryhtyi nuori taiteilija Nils Blommér. Pari rakastui ja he menivät salakihloihin vuonna 1846. Samana vuonna Jansson-Blommér palasi Suomeen. Rakastunut pari oli kuuden vuoden ajan yhteydessä pelkästään kirjeitse. Jansson-Blommér jatkoi Helsingissä uraansa ja osallistui vuiosina 1847-49 vasta perustetun Suomen Taideyhdistyksen näyttelyihin. Vuonna 1850 Jansson-Blommér jatkoi opintojaan Dresdenissä. Vasta elokuussa 1852 rakastavaiset kohtasivat Triestessä ja menivät naimisiin Roomassa kuukautta myöhemmin.
Avioliitto jäi kuitenkin valitettavan lyhyeksi, sillä Nils kuoli helmikuussa vuonna 1853. Aviomiehensä kuoltua Edla maalasi enää yhden kerran – muotokuvat itsestään ja puolisostaan. Leskeksi jäätyään Edla Jansson-Blommér asui yhdessä naimattoman sisarensa Carolinan kanssa Korkeavuorenkadulla.
Jansson-Blommérin tuotanto jäi siis varsin suppeaksi ja se sijoittuu lähinnä avioliittoa edeltäviin vuosiin. Taiteilijan tunnetuimpia teoksia ovat Ateneumin kokoelmissa olevat Kehräävä eukko (1846) ja Sara Wacklinin muotokuva (1846).
___
Kehräävä eukko (1846)
Lue myös: