Tag: lapsiperheen arki

Siitä on jo jokunen kuukausi aikaa, kun esikoinen huudahti seuraavaa: ”Äiti, kato, H on taas mun peräkana!” Hän oli tuolloin tainnut kuulla jo monta kertaa, miten olimme mieheni kanssa huvittuneesti hymähdelleet, että siinä ne taas menee, peräkanaa.  Siskosten (esikoinen nyt 3,5 v ja kuopus 1 v 4 kk) keskinäiset välit ovat yksi suurin ilonaihe elämässäni […]

Miksi sunnuntait ovat niin ärsyttäviä päiviä? Voisi luulla, että tehokkaan työviikon jälkeen juuri lauantai olisi se päivä, jolloin valuisi ylikypsänä spagettina huoneesta toiseen, mutta ei se koskaan mene niin. Lauantaisin voin olla jopa ärsyttävän reipas (eilen kävin läpi kaikki jo kuopuksellekin pieneksi jääneet vaatteet, jotka nyt odottavat sitä, että Turun Kontissa pystyttäisiin taas ottamaan vastaan […]

Olen ollut töissä jo 4,5 kuukautta. Viihtynyt mainiosti.  Saman ajan mies on ollut kotona lasten kanssa, hänkin on viihtynyt mainiosti.  Lapset viihtyvät mainiosti. Mutta silti meillä ikävöidään. Tämä ei tietenkään ole mikään yllätys, eikä tilanne ole mitenkään hallitsematon, mutta ikäväähän tämä ikävöinti on.  Itse pääsin nopeasti yli siitä ensipäivien pakahduttavasta ikävästä, joka sai soittamaan miehelle […]

Mies ehdottaa, että lähdetään porukalla ruoan jälkeen Hansan Stadiumiin, koska siellä on minua mahdollisesti miellyttävä juoksuasu tarjouksessa. Minä emmin hetken ja sanon englanniksi miehelle, että kai sä tiedät, minkälaista kitinää se tulee olemaan. Ei välttämättä, mies vastaa toiveikkaana. No, päätämme lähteä, koska samalla reissulla saisimme hoidettua yhden kummityttöni syntymäpäivään liittyvän asian. Menomatka sujuu vielä hyvin. […]

Haimme esikoiselle keväällä seurakunnan päiväkerhopaikkaa heti sillä minuutilla, kun sähköinen ilmoittautumispalvelu avautui, ja saimme pian kuulla tytön olevan ensimmäisellä varasijalla haluamaamme kerhoon (hän olisi kyllä saanut paikan kauempana sijaitsevasta kerhosta, mutta sen paikan jätimme suosiolla seuraavalle). Kesällä, kun varmuutta kerhon alkamisesta ei vielä ollut, olin jo ehtinyt monet kerrat miettimään, että toisaalta, onhan kolmevuotias vielä […]

Istuin eilen konsertissa, jossa laulettiin monien ihanien laulujen lisäksi Juha Tapion Meillä on aikaa, josta tuli kertaheitolla yksi suosikkilauluistani tällä hetkellä. Olen ollut tällä viikolla aika väsynyt mutta samaan aikaan tosi virittäytynyt: sitä se lupaus syksystä aina saa aikaan. Sormenpäissä kihelmöi, mieli laukkaa kauemmas kuin yleensä ja tekisi mieli vetäytyä jonnekin erämökkiin kirjoittamaan kirjoja. Toisaalta, ainahan minä kaipaan jonnekin […]

Siitä hetkestä lähtien, kun herään herätyskelloon puoli kuudelta aamulla, suoritan koko ajan jotain.  Ensin pikaiset aamupesut (jaksoin meikata töihin kahtena ensimmäisenä työpäivänä), sitten koko perheen yhteinen aamupala, jonka aikana usein toivon, että minulla olisi kahdeksan yläraajaa tai ainakin yksi ylimääräinen, joka olisi koko ajan varattu kahvin hörppimiselle.  Sen jälkeen halaukset ja vilkuttelut.  Työpäivä. Olen yleensä […]

Kun ei ehdi kirjoittamaan, mieli muuttuu sekalaiseksi rykelmäksi keltaisia post it -lappuja. Ensin niissä on järki, mutta päivien kuluessa viestit haalistuvat, eivätkä enää tunnu niin tärkeiltä, että niistä kannattaisi edes mainita mitään. Viime viikkoina olen halunnut – ja ihan tosissani aikonutkin – kirjoittaa vaikka mistä: Siitä, miten mukava piknikristeily meillä oli, siitä huolimatta, että joitakin […]

”Mennään huomenna töitten jälkeen kirjastoon ja sieltä sitten jokirannalle jätskille, vähänkö ois kivaa!” Jep. Minusta on aina aivan superkivaa, kun mies ja lapset tulevat minua vastaan, kun pääsen töistä. Tämän riemukokemuksen saadakseni olin ehdottanut, että kävisimme töiden jälkeen pääkirjastossa (joka sijaitsee aika lähellä työpaikkaani) ja jatkaisimme sieltä sitten jokirantaa pitkin kotiin niin että esikoinen saisi […]

Lieneekö ikäkysymys, kun olen viime aikoina saanut kovasti iloa siitä ajatuksesta, että maailma se vain pyörii pyörimistään, aurinko nousee ja laskee, ja me kaikki puhumme aina siitä tismalleen samasta auringosta, kun mietimme toiveitamme sen suhteen. Puut lastenhuoneen ikkunan alla, jotka kukkivat, tiputtavat lehtensä, värjöttelevät läpi pimeän talven ja kukoistavat taas; se silmälasipäinen työmatkalainen Yliopistonkadulla, jonka […]