Ilman ennakkoluuloja

Yöllä ei oikein uni tule, jännittää.

Tämmöistäkö se on olla potilas. Joku aikoo tehdä sinulle jotain pysyvää, mutta sinulle ei ole oikein kerrottu, että mitä. Ammattisi ja kokemuksesi perusteella olet jyvällä mutta tarkentavat tiedot toisivat rauhallisuutta, tyyneyttä.

Nyt jännittää.

Pahinta sitä pelkää, parasta toivoo. Nyt varmaankin sain parhaan mahdollisen. Pahanlaatuista syövistä kesyimmän, joskin jo toiseen kertaan ja leikkauksen kevyimmästä päästä. Kun vierelläsi seisoo kaksi lääkäriä, jotka vakuuttavat, että tekevät ratkaisun, jolla on vähiten näkyvää merkitystä kasvoillesi ja paraneminen on yllättävän nopeaa, häviää jännitys. Tiedät kivun tulevan ja arven jäävän mutta näytät itseltäsi.

face-1511873_1280.jpg

Kuva: pixbay

Kun et ole pitänyt itseäsi ulkonäkökeskeisenä, on yllättävää huomioida, kuinka tärkeää on säilyttää kasvojen muoto ja siinä olevat osat paikoillaan, ehjänä. Illalla, ennen aamun toimenpidettä, katsoin peilistä ja kerroin miehelleni, että voi olla hänen viimeinen iltansa nenäkkään vaimon kanssa. Mies epäili, ettei nenään kohdistuva leikkaus vaikuta tähän, kyllä nenäkkyys säilyy, eivät saa leikattua pois.

Näinhän se on. Olipa oirekuva mikä tahansa, olipa diagnoosi ja toimenpide kuvattu millä numerolla tahansa ollen invasiivinen, radikaali tai vain pintaraapaisu, persoonamme jää. Sitä ei leikata, viedä pois. Mikään diagnoosi ei niputa meitä yhdeksi ja samaksi massaksi. Kaikki olemme yksilöitä, persoonia, luonteita.

Syöpäpotilaat, amputaatiopotilaat, masennuspotilaat, erityistarpeiset lapset, nuoret ja aikuiset. Diagnoosinumero ei määritä sinua, naapurin Villeä tai ketään muutakaan. Sen diagnoosinumeron alla asuu persoona, joka on ainutlaatuinen, erityisen tärkeä ja mahtava omana itsenään. Omine vahvuuksineen tärkeä osa yhteiskuntaa.

Erityislasten maailmassa tämä unohdetaan herkästi. Autistiset niputetaan samanlaisiksi, tehdään oletuksia. ADHD diagnoosi luo tietyn mielikuvan ihmisestä ennen kuin hän on sanaakaan sanonut. Tourette oireiset mielletään kiroileviksi, ehkä pelottaviksi. Listaa voisi jatkaa niin pitkälle, että sivut loppuvat.

Jos sortuu lokeroimaan ihmisen jonkun mielikuvan vuoksi, ei anna hänelle tilaa näyttäytyä, voidaan menettää paljon mahdollisuuksia ennakkoluulojen alle. Survotaan toinen loukkuun, lamaannutetaan.

Ei tehdä sitä, upota omiin ennakkoluuloihimme. Aukaistaan silmämme ja katsotaan kauas. Nähdään jokainen omana itsenään, ilman diagnoosinumeron leimaa tai ennakko-odotuksia.

Annetaan kaikille mahdollisuus, enempää meiltä ei voi pyytää.  

Aiemmin:

Ihottuma vai syöpä?

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *