Kun lapsi ei syö

Kasvukäyrillä

Te, jotka olette seuranneet menoamme pidempään, tiedättekin, että otsikon mukainen tilanne on tässä perheessä ollut ongelmana läpi neidin elämän. Se ruoka ei vain maistu. Miinuskäyrillä on painon puolesta menty aina. Pituutta kyllä löytyy, sopivasti korostamaan alhaista painoa. Ruokalakoista on kuitenkin aina päästy yli keksimällä pöytään jokin uusi juttu:

- imetys lopetettiin neidin ollessa reilu viisi kuukautta, koska ravintoa ei tullut tarpeeksi (panikoivan äidin mielestä) ja opeteltiin pakotettiin juomaan tuttipullosta

- lusikkalakon alkaessa 6kk vanhana, alettiin harjoittelemaan sormiruokailua

- 8kk iässä heivattiin lusikka, puurot aamu- ja iltapalasta ja siirryttiin syömään hedelmiä, jotta edes jotain maistuisi

- 9kk iässä elettiin nuudeleilla ja keitetyllä porkkanalla, koska mikään muu ei kelvannut

- 10kk iässä siirryttiin syömään koko perhe samoja ruokia ja huomattiin, että syömistä helpottaa se, että kaikki ruoka on selkeästi eroteltu lautaselle, mikään ei saanut olla sekaisin keskenään

- 11kk:n kohdalla opin hyväksymään sen tosiasian, että lapseni on huono syömään, enkä voi häntä pakottaa, ja olin tyytyväinen kun söi edes jotain

12kk vanhana meillä elettiin tomaateilla, koska kts. nuudelikohta

- 1,5 -vuotiaan neiti S:n lempiruoka on kanafile, täysjyväspaghetilla ja pestolla, paljon parmesania. Jos tätä on tarjolla, todennäköisesti jotain uppoaa

- 1v 9kk neiti? - Ei syö mitään, vaan vatsa täytetään maidolla

Olemme jo muutaman viikon olleet tilanteessa, jossa kaikki on EI ja POIS. Kuulen myös päiväkodista vaihtelevia ruokamenestyksiä; on päiviä jolloin hän on syönyt kohtuullisesti ja päiviä jolloin ei mitään. Lisäksi vesirokko, joka meillä sairastettiin hurjan rajuna sai päivän aikana juotavan maitomäärän nousemaan taivaisiin, nyt näyttääkin siltä, että meillä juodaan taas lohtumaitoa, jota pitää saada taas ennen nukahtamistakin(!). Viikon verran asiaa oli helppo sietää, se olisi vain taas ohimenevä vaihe, mutta kun viikot lisääntyivät ja lakko vain paheni (ja maito määrät nousivat) oli alettava keksimään taas ratkaisuja siihen, kuinka ruoka saataisiin uppoamaan.

Koska ruokapöydästä on näiden viikkojen aikana muodostunut taistelutanner ja ilmapiiri on ollut varsin tiukka ruoka-ajan lähestyessä, olemme kaikki olleet lopen uupuneita tilanteeseen. Myös päälle iskenyt uhma, antaa mukavan viimeistelyn koko perheen yhteisiin ruokahetkiin. Nyt kuitenkin luulen, että olen oikealla tiellä pattitilanteen purkamiseksi (olenhan?).

Lähestytään asiaa leikin kautta.

Neiti S on jo taitava puhuja ja hänen kanssaan keskusteleminen onnistuu, kunhan ilmapiiri on sopuisa. Näiden parin sairastelupäivän aikana olenkin yrittänyt panostaa siihen, että juttelemme syömisestä ja siitä, miten "vauvakin" tarvitsee ruokaa, jotta jaksaa leikkiä ja Pupu, ei Pupukaan jaksa olla unirättinä, jos ei välillä saa ruokaa mahaansa.

Ensimmäisenä päivänä vauvakaan ei halunnut syödä (kiva). Toisena päivänä vauvalla oli kuitenkin jo kiljuva nälkä! Niinpä vauvalle pitikin antaa ruokaa. Ja uskokaa tai älkää, mutta tämän jälkeen myös Neiti S:lle tuli yllättäen nälkä, ja lounasta syötiin enemmän kuin viikkoihin. Mitenköhän tämän saman tekniikan saisi hyödynnettyä siihen maidon lipittämiseen? Vauvakaan ei juo maitoa, vain vettä?

Seuraavana ahaa -elämyksenä olikin sitten tämä: kun lapsen ottaa mukaan valmistamaan ruokaa, on sitä paljon mukavampi syödä! Iltapalaksi meillä syödään pääasiallisesti muroja, ja kun ne saa itse kaataa kippoon ja maidon päälle, maistuvat ne paljon paremmille (tietysti). Ja sitten joskus syödään jotain ihan muuta:

eilinen iltapala koostui pizzan täytteistä valmistusvaiheessa eli kinkusta, herkkusienistä, tonnikalasta, juustosta ja pizzataikinasta. Päälle vielä äidin välipalakikkakolmonen eli marjasmoothiesta tehty mehujää, muumitikusta (kukaan ei ole niin kekseliäs, kuin ruokkimisvietin valtaan joutunut äiti).

 

Tänään pöytäämme päätyy tacoja päivälliseksi, ihan noin testimielessä: vaikuttaako se, että saa itse pöydällä olevista vaihtoehdoista valita, mitä lautaselle ottaa?

 

 

Sitten se maito. Miten ihmeessä siitä päästään eroon??!

 

M, jolle kaikki vinkit ovat tervetulleita!

 

PS. Muistakaahan käydä osallistumassa Pilvi -tabletti arvontaan, huomenna on viimeinen päivä!

Kommentit

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Mä en tiiä oonko mä jotenkin tyhmä, mut eiks siitä maidosta pääse eroon siten ettei anna sitä?? :D

Jos huuto kasvaa liian sietämättömäksi, voihan siihen kehitellä jonkun valkoisen valheen, että maito on nyt loppu, maito on kaupastakin loppu, maitotehdas on suljettu...

Iksu
Tassuja ja töppösiä

P.s. meilläkin on nukkevauva ruokailukaverina. Tai joskus se nukke istuu neidin syöttötuolissa ja neiti itse isojen tuolilla siinä vieressä.

MinEna
Kasvukäyrillä

No kato näin mäkin ajattelin, mutta tuo sinnipyllyhän huutaa KAKSI TUNTIA hysterian vallassa, kun sitä maitoa vaan kieltäytyy antamasta =D Niin jotain, hmmmmm, hiljaisempaa(?) lähetymistapaa tässä mietiskelin ;)

luovat keinot (Ei varmistettu)

Mut onks lapsi sit saanut sitä maitoa huudettuaan kaksi tuntia?

Ja meneekö lainkaan jakeluun, jos tosiaan selittää, että maito on loppu, ei löydy kaupasta ei mistään, katsotaan vaikka yhdessä, jääkaappi on tyhjä tms. Eli heh, ehdotan siis huijaamaan vaan, ei siis kieltämään että nyt et saa, vaan että nyt ei vain ole.

MinEna
Kasvukäyrillä

Joskus on (epätoivoinen äiti täällä moi!) ja joskus ei, mutta yrittänyttä ei laiteta on metodi.

Siinä tilassa ei kyllä mene mikään jakeluun =D

Kummelikopplan
Kummelikopplan

Lipittääkö S maito nokkamukista? Oletteko kokeilleet antaa tilalle vettä "aikuisten" lasista tai mukista. Pilli on ollut hyvä innoittaja myös. Meillä kaveri on niin innoissaan kuplavedestä, että sitä menisi lasikaupalla jos antaisi. Onneksi hän uskoo kun kertoo että pullot ovat latautumassa jääkaapissa eikä niitä vielä voi juoda...

MinEna
Kasvukäyrillä

Nokkamukista hän pääasiallisesti juo maitonsa (koska tavallinen lasi aiheuttaa täsmälleen saman reaktion kuin se, ettei maitoa anna ollenkaan). Nyt olen pari päivää yrittänyt käyttää "katso äitilläkin on vesilasi, juodaan yhdessä" -taktiikkaa, mutta melkohuonolla menestyksellä. Aikaisemmin ruokapöydässä juotiin lasista, mutta uhman pahetessa, ne alkoi lentelemään pöydällä, kun hän halusi vain "muki maidon". Pillikään ei tuottanut toivottua tulosta. Kuplavesi tosin on pop (miten mä sen olen unohtanut?)!

MinEna
Kasvukäyrillä

Tämäkin löytyy kaapista, mutta sekään ei ole ollut hitti, mutta ehkä täytyy taas kokeilla sitä uudelleen :)

epätoivo, älä hiivi!

Vau mikä vauva!

Auttaisko maidon vähentämiseen sama kun ruokaan, että antais ite ottaa vettä hanasta? Ehkä jopa johonkin muuhun lastenmukiin kun nokkamukiin, sais valita pillin tms? Meillähän jossain vaiheessa halus vaan hörpyttää itelleen lusikalla mukista vettä, ei mennyt "juomalla"... tehköön sit niin. Välillä oon myös laimentanut maitoo vedellä, puolet ja puolet, se ei varsinaisesti auta siihen maitomielikuvaan mut ei ainakaan täytä mahaa niin paljon kun pelkkä (kevyt)maito.

MinEna
Kasvukäyrillä

Hei hyvä pointti! Täytyy kokeilla tota, koska täytyy myöntää, että huudattaminen ei kerta kaikkiaan ole mun juttuja :/

Kiitos vinkistä!

Katie
Aika kypsä äidiksi

Meillä mä sain poitsun vieroitettua aamumaidosta laimentamalla sitä pikkuhiljaa: aluksi kolme osaa maitoa, yks vettä, muutaman päivän päästä puolet ja puolet, jne. Toimi. Mutta Eddie on ylipäätään kyllä ollut aika helpporuokainen, joten en tiedä, meniskö tuo huijaus kaikille läpi. Kokeile?

MinEna
Kasvukäyrillä

Ton mäkin kuulin, että se toimisi, mutta eipä sekään auttanut täällä, heti kun maitoa oli puolet alkoi kätinä, että haluan maitoaaaaaa!

Mutta ah, ihanaa, että teillä on auttanut :)

Katie
Aika kypsä äidiksi

No voi höh! Tuntosarvet herkässä teidän tylleröllä. Ehkä siitä tulee isona parfymööri tai suklaanmaistaja.

Voimia! Mäkin liputan sen puolesta, että ei kai se nälkään kuole - vaikka äitiä epäilemättä raastaa. 

MM
Maijan matkassa

Kuulostaapa tutulta! Meillä asuu myös maitovasikka, joka voisi omasta mielestään elää pelkällä maidolla. Minä olen kuitenkin ollut jääräpäänä sen suhteen, että maitoa ei litkitä tolkuttomasti vaan lasillinen ruokailun yhteydessä. Seuraavat lasilliset ovat sitten vettä. Jossain vaiheessa tämä on aiheuttanut melkoisia itkupotkuraivareita mutta nyt, kun tyyppi alkaa lähennellä kahden vuoden ikää, käytäntö alkaa jo toimia. 

Nokkamukin kanssa käytiin joskus keväällä melkoista taistelua, kun mikään muu ei kelvannut. Sitten eräänä perjantaina mummi oli hoitamassa lapsia ja näytteli pokkana, ettei ymmärrä, mitä tyyppi pyytää, kun vaatii "ottamutia". Ja kappas, maito alkoi maistua lasistakin. Illalla uutta taitoa juhlistettiin sitten koko perheen voimin herkuttelemalla.

Ja se ruokailu, huoh. Minä olen päättänyt, etten stressaa. Ei se nälkään kuole. Tarjoan mutta en tuputa. En myöskään tee numeroa siitä, jos ruoka joskus maistuukin hyvin. Ja monet mainitsemasi jutut ovat tosiaan tärkeitä: eri raaka-aineita ei kannata sekoittaa, ruokailutilanteissa kannattaa olla leikkimieltä, tyypit mukaan ruoanlaittoon. Eikä se olekaan vain kerta tai kaksi, kun kuopus on hyvällä ruokahalulla vetänyt raaka-aineita ruoanlaittovaiheessa mutta sitten ne eivät ole maistuneet lautaselta.

Tänä kesänä olen myös oppinut sen, että kunnon nälkä on se, joka saa syömään parhaiten. Olen antanut piu-paut viiden aterian ruokarytmille, sillä olen huomannut, että neljä ateriaa päivässä toimii paremmin. Iltapäivällä hörpätään välipalaksi vain lasillinen maitoa. Tai sitten, jos syödään kunnon välipala, syödään iltaruoka selkeästi myöhemmin eikä iltapalaa enää tarvita.

Tsemppiä!

MinEna
Kasvukäyrillä

Kylläpä kuulostaa teidänkin touhhut tutuilta! 

Mun huijausyrutykset ymmärtämättömyyden suhteen ei todellakaan ole mennyt läpi, vaan suututtanut vain lisää (huono valehtelija?).

Mutta siis tätä ateriarytmiasiaa mäkin olen tässä pohtinut, että pitäisikö sieltä vaan karkeasti napata yksi ateria pois! Täytyypä miettiä miten päivärytmi muodostuisi!

 

Tsemppiä myös sinne, ihan superraastavaa!

Amma
Why you little!!

Meillä ei kotona syödä välipalaa, tai vaihtoehtoisesti, jos välipala syödään, niin iltapalaksi syödään päiväruoka. hoidossa on eri asia, kun aamupala on huomattavasti aikaisemmin ja päikkäritkin on todnäk lyhemmät kuin kotona.

Tohon syömättömyyteen mä nyt en osaa sanoa mitään, kun kersa syö ihan ok. Ei se enää vedä niin superannoksia kun ihan pienenä, mut maksalaatikkoa ja keitettyjä kananmunia (erikseen siis) toi vetäis varmaan ihan määrättömästi. Ja tattia (nakkia).

MinEna
Kasvukäyrillä

Kananmunat ja kylmät nakit ovat täälläkin yleensä hitti, mutta tämä lakko tuntuu olevan tiukassa (plus mun sisäinen "hyvä äiti" sanoo, että lapsi ei voi syödä noita edellä mainittuja jatkuvasti... vai voiko?)

Hmmmm, ehkäpä meillä on yksi ruoka liikaa kotona?

MM
Maijan matkassa

Ja hei, molempien typykät kolkuttelee kahden vuoden rajapyykkiä ja on vielä hengissä! Ei tässä mun nähdäkseni ole mitään syytä stressata. Ja siis sen verran vielä siitä nokkamukin pois huijaamisesta, että ei se meilläkään itsellä onnistunut. Siihen tarvittiin ulkopuolinen, joka ei "ymmärrä". Homman kruunasi tietysti se, että mummi oli paikalla seuraavalla ateriallakin kertomassa, miten päivällä oli juotu lasista. Kun sitä sitten joukolla ihasteltiin, ei tyypillä ollut pokkaa vaatia enää nokkista :D. 

MinEna
Kasvukäyrillä

meijän mummu on niin pehmo, että neitiä ei voi viedä sen lähettyville ennekuin se on itse unohtanut sanan "nokkamuki" =D

riik
3h+kasvimaa

Tuohon huonoon syömiseen sen verran, että mä olin kuulemma kanssa lapsena huono syömään. Äitini ei muista, että mulla olisi ollut kertaakaan (!) nälkä. Söin aina pöydässä jotakin, mutta näytän kyllä lapsuuskuvissa melkoiselle luuviululle. Nyt aikuisena tulee kyllä syötyä tuonkin edestä... :D

Uskon, että tuo on ihan tosi raskasta (hermo menee omankin lapsen ruoan kanssa pelleilyyn ihan päivittäin), mutta älä ainakaan liikaa huolestu, toiset vaan on pieniruokaisia :).

MinEna
Kasvukäyrillä

Mun oma äiti juuri valaisi mua mun ruokailutottumuksista tuon ikäisenä: kylmä tillilihasose tai kylmä Saarioisten makaronilaatikko. :D Okei, ehkä toi on periytyvää? En kyllä edelleenkään ole mikään suursyömäri ja teinivuosina en ollut kuin luuta ja nahkaa.

Vau mikä vauva!

Mulla oli kans "vaihe", jollon söin lähinnä viiliä. Vanhemmat sit sekotti sinne viilin sekaan kaikkee, siis ihan lihaa ja vihanneksiakin... herkullista :D

Tuolta aiemmasta sun kommentista: "Mutta siis tätä ateriarytmiasiaa mäkin olen tässä pohtinut, että pitäisikö sieltä vaan karkeasti napata yksi ateria pois! Täytyypä miettiä miten päivärytmi muodostuisi!", meillä kans viis ateriaa on joskus liikaa. Ärsyttää itteekin, kun tekee ruokaa ja laittaa esille, tai jo pelkkä välipalavoileivänkin tekeminen, jos mitään ei sit mee. Varsinkin kun päiväunet oli vielä 2-3h, niin ruoka-aikoja tuntu olevan vähän väliä. Hyvin siis saattaa olla esim klo 9 aamupalaa, klo 13 ruokaa, (unet,) klo 17 ruokaa ja klo 20 iltapala. Toisaalta sit taas riippuen päivästä, unista, ja ruuan menekistä päivällisruoka on vähän aiemmin, ja siinä 18 aikaan joku välipala kans ja iltapala vähän myöhemmin. Meillä siis tyttö ei oo ollut varsinaisesti kieltäytyjä, on syönyt hyvällä halulla mut ei kovin isoja määriä, ja etenkään viittä syömiskertaa enempää ei menis ikinä.

MinEna
Kasvukäyrillä

tätä on nyt useampi jo kommentoinut, että viisi on liikaa, eli taidan laittaa sen kokeiluun :)

Kummelikopplan
Kummelikopplan

Meillä taas tyyppi pyytää välipalaa myös aamupalan ja lounaan välissä, mutta erilaisiahan nuo kaikki ovat.

petu24 (Ei varmistettu)

Hei toi oli tosi hyvä idea, että leikin kauta! :-) Vaikka ei sitä syömättömyyttä kannata stressata (ja tiedän olen sen niin monta kertaa itse tehnyt, siis stressannut) tai ylipäänsä mitään koska kyllä no meidän lapset on vaan niin fiksuja et ne vaistoo heti jos vanhemmalla on pipo kiireellä :( =D
Ja sitten se maito!!! Jos sitä tosiaan menee paljon niin vaikuttaahan se ruokahaluun sen vaan antaa lapselle tarvitseman energian!
Me ollaan w:n kanssa nyt tehty sitä et olen raakasti vähentänyt maidon määrää ja tarkoitus edelleen vähentää (siis iltamaidon) ja jos pyytää lisää niin saa vain vettä. Ja jossain kohtaa ajattelin jos pulloa ei saa maitomäärän tiputtamisella pois niin vesi tilalle. Mutta en hätäile asian kanssa.
Meillä kuplavesi on myös hitti :)
Sen olen myös huomannu että jos lapsen ottaa keittiössä mukaan touhuihin niin maistuu ruoka/leipomus heti paremmin :) Tosin hellan äärelle en kyllä uskalla ottaa vaikka esim. lettujen paisto voisi olla kivaa! Siitä tulikin mieleen ootteko pinaattilettuja tehnyt? Ne ainakin meillä maistuu vaikka ei itse tekisikään! :)
Hirveesti tsemppiä ja Kerrohan jos maidon lantraus vedellä tuottaa tulosta! :)
Ja vitsit kun alko tekeen mieli pitsaa! =P

MinEna
Kasvukäyrillä

Me ollaan kokeiltu tota maidon lantrausta jo aikaisemmin ja meillä se ei ainakaan silloin toiminut (pari viikkoa sitten), käninä alkoi heti kun maitoa oli puolet. Ja se, että antaisi ensimmäisen mukillisen jälkeen vain vettä = r a i v a r i t.

Mä alan olemaan melko varma, että tähän asiaan ei meillä ole sellaista "kaikki ystävällistä" tapaa, että olkaa vaan hyvät naapurit, meillä huudetaan kohta ja kovaa =D

Olen tehnyt useinkin pinaattilettuja ja ne kyllä kelpaa, silloin kun ei ole "lakkovaihetta".

 

Ei muutakuin pizzan tekoon! ;)

petu24 (Ei varmistettu)

No juu eihän noihin juttuihin koskaan ole sellaisia vaihtoehtoja että kaikilla toimis tai edes niin että perheessä kaikki olisi samaa mieltä!
Ja hei ellei painonnousu tms. ala huolestuttamaan ja neidillä riittää virtaa niin pistä se jonkun kehitysvaiheen piikkiin! :)
Meillä tehtiin tänään pitsaa ja rupesin miettiin et pitäiskö ottaa tavaks pitsa-perjantai =D Ja neiti mukaan tekemään! Tosin äiti sai olla aika ripeä et sai edes jotain pitsan päälle =D =D Ja meillä ei juuri valmista pitsaa syöty....:/
Hei muuten tosta puurosta kieltäytyminen. ..Meillä syödään taas jonkun verran puuroa ja se lähti siittä kun jouluna riisipuuro maistui ja tein sitä jonkun kerran jälkeen ja sit löysin riisihiutaleet tulee aika riisipuuron tapasta mutta nopeesti mikrossa. Sit kanelia ja sokeria päälle niin uppoo! :) Ja hei se tehdään myös maitoon! :)
Ai niin söiki S tacoja? :)

MinEna
Kasvukäyrillä

S syö päiväkodissa puuroa, mutta kotona ei puhettakaan.

Tacot maistui kohtuullisesti tai siis juusto ja tomaatti maistui =D

Mimosa

Ompas kinkkinen pulma :/ Meillä alkavaan nirsoiluun tehosi tiukat ruokapöytäsäännöt (kirjotin niistä täällä), joita noudatetaan aina. Kirjotettiin ne ihan paperille ylös ja laitettiin jääkaapinoveen, niin on helppo lunttia miten toimitaan milloinkin. Aika pian poika oppi, ettei kiukuttelulla saa tahtoaan periksi, kun oli pari kertaa joutunut pöydästä pois.

Ootko muuten lukenut sellaista kirjaa, kun Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea? Siitä vois saada jotain hyviä vinkkejä tällasiin tilanteisiin. Just esim. ateriavälien pidentäminen, jotta lapsilla on oikeesti nälkä tullessaan syömään ja ajatus siitä, että on ihan ok, että välillä on nälkä. Siinä oli myös paljon hyviä vinkkejä nirsojen lasten vanhemmille (esim. kuinka joka aterialla pitäisi olla jotain tuttua eikä pelkkää uutta ruokaa).

Ruokailukiukut on kyllä harvinaiset rasittavia ja ainakin meikäläisen verenpainetta nostattavia. Tsemppiä! :)

MinEna
Kasvukäyrillä

En ole lukenut, mutta ehdottomasti aion kaivaa käsiini, sillä nämä erimaiden ruokailusuositukset ja -tottumukset kiinnostaa todella, kiitos vinkistä!

Ne onkyllä sellaisia noi kiukut, et meikäisenkin matala verenpaino alkaa jyskyttämään ohimoissa. Kiitos! 

kvak (Ei varmistettu)

Onko ihan mahdoton ajatus, että tytöllä olisi aistien ali/yliherkkyyttä? Maistuvatko ruuat esim tietyn lämpöisinä parhaiten, esim kylminä? Tai onko tietyissä koostumuksissa joku selkeä yhdistävä tekijä, esim että karkeat ei maistu tai ruuassa on oltava runsaasti mausteita/ei jotain tiettyjä maustetta missään nimessä? Ja jos lusikka ei aiemmin kerta kaikkiaan kelvannut niin kelpaako se nyt vai syökö tyttö sormin? Aistien yliherkkyyshän voi liittyä vaikka tietyn värisiinkin ruokiin. Tällöinhän juuri tuo ruokien erottelu lautasellakin auttaa, kun ei tarvitse pistää suuhunsa sellaista, minkä kokee epämiellyttäväksi :)

En halua herätellä huolta tai etsiskellä lapsellenne mitään diagnoosia, mutta muutamia aistiherkkiä lapsia ruokailutilanteissa seuranneena heräsi vain kysymyksiä. Toivottavasti saatte ruokailut sujumaan tai ainakin stressin helpottamaan!

MinEna
Kasvukäyrillä

Neiti kyllä pitää kylmästä ruuasta ihan selvästi, on aina pitänyt (niin kuin minäkin lapsena ja edelleen) ja mausteinen ruoka tuntuu olevan mieleistä, silloin kun ruoka maistuu, mutta en usko, että ihan diagnosoitavaan vaivaan saakka päästään. Mutta ehdottomasti kiitos tästä kommentista, ja huomiosta, sillä aion ehdottomasti selvitellä myös tätä vaihtoehtoa ellei lakko ala helpottamaan!

Nata - White Trash Disease

Moikka! Ei ole lapsia meitsillä mut tää kuulostaa tutulta omasta lapsuudestani! Mäkää en halunnu syödä oikein mitään ja maitoa vedin yliopistoon saakka 1.5 litraa päivässä. Virossa kasvoin 8 veeksi saakka ja siellä ei edes tunnettu termiä vesi ruokajuomana, koska vesijohtovesi oli juomakelvonta ja pullovettä näin ekaa kertaa vasta suomessa. Söin myös paljon kananmunia ja nakkeja. Eikä meillä ollut ollenkaan välipaloja, vaan 4 lämmintä ateriaa päivässä.

Älä huoli, meitsikin selvisi ihan hyvin! :)

MinEna
Kasvukäyrillä

Kiitos Nata! Kuulostaa täsmälleen samalta kuin mitä pikkuneiti suunnittelee: kylmiä nakkeja, kananmunaa ja maitoa (jota menee yli litra päivässä) =D

Ehkä on vaan hyväksyttävä, että näillä mennään kunnes hän toisin määrää ;)

Tää on muuten muutenkin mielenkiintoinen aihe: lasten ruokailukulttuurit eri maissa. Jokainenhan kuitenkin tuntuu ajattelevan, että ne oman maan "normit" ja suositukset on ne ainoat oikeat, mutta ihan terveitä ihmisiä suurimalla osalla muitakin maakohtaisia suosituksia kasvaa! Sama pätee kehitysnopeuden vaatimustasoon; Suomessa odotetaan lapsilta todella aikaisin todella paljon, kun muualla 1,5 -vuotias (ja kaksivuotiaskin) on vielä lähes vauva.

Nata - White Trash Disease

Joo lasten ruokailukulttuurit maailman eri kolkissa varmasti eroavat hirveästi! Itse esim loukkaannuin joskus noin 10 veena kun suomessa jouduin johonkin _lastenpöytään_?! :D aina söimme kaikki yhdessä pöydän ääressä virossa. Ja arkiruoka oli ihan erilaista kuin täällä; kaalia, vihanneksia, juureksia, metsäsieniä, paljon perunaa ja ruhon huonompia osia, suolattua kalaa ja makkaroita, makaronia ja puuroja, leipää, maitotuotteita. Maistoin ekaa kertaa ranskalaisia ja hampurilaista vasta suomessa ja modernin limsan muistan rantautuneen viroon vasta juuri ennen muuttoamme -97.

Yks asia vielä.. Olen itse kovasti ihmetellyt että mihin perustuu suomalaiset ohjeistukset suolan välttämiseen lastenruuassa. Meillä kaikki söi samaa ruokaa ja suolaa laitettiin ihan normisti tomaatin päälle ja oikeastaan vähän joka paikkaan reilustikin. Olen mietiskellyt että koska suomessa suolaa aina pyritään välttelemään, niin ei mikään ihme ettei lapsille maistu monet ns. aikuisten ruuat. Ei mullekaa maistuis haha :D

MinEna
Kasvukäyrillä

Suomalaisissa suosituksissa on mun mielestä suolafobian lisäksi monta muutakin hassua juttua, kuten rasvaton maito. Mun pieneen päähän ei mene se, että lapselle tarjotaan yliprosessoitua rasvatonta maitoa, mutta sitten esimerkiksi meidän neidin soseisiin ja puuroihin pitäisi lisätä kasvirasvaa.

Itse olen aikalepsu suolankäyttäjä ja kyllä se on meidän neidinkin ruuissa ollut mukana jo vähän aikaisemmin kun suositukset sanovat.

Lastenpöytään =D Muistan muuten itsekin joskus loukaantuneeni ihan samasta asiasta kun joiden isovanhempieni sukupolveen kuuluvien mielestä lapset kuuluivat omaan pöytäänsä =D

Katie
Aika kypsä äidiksi

Suolafobiaa mä ymmärrän sen verran, että ilmeisestihän ainakaan vastasyntyneen elimistö ei pysty käsittelemään suolaa (mutta yksivuotiaan pystyy jo, joissain määrin). Mutta rasvatonta maitoa mäkään en ihan ymmärrä. Täällä Briteissä se muuten on lapsille nou-nou, vaan vuoden vanhasta käsketään antamaan täysmaitoa, jossa on enemmän kalsiumia ja tietysti niitä rasvahappoja. Rasvatonta maitoa saisi muistaakseni alkaa antaa vasta viisivuotiaille! Terkkarisiskoni kyllä kohotteli sille kulmakarvojaan ja oli sitä mieltä, ettei ne täysmaidon tyydyttyneet rasvat kyllä ole yhtä hyvää rasvaa kuin kasvirasvojen monityydyttymättömät. Ihan totta tietysti sekin.

Mäkin muuten taisin elää noin neljävuotiaana ainakin vuoden makaronilla, kylmillä nakeilla ja ketsupilla, ja hengissä selvisin. ;)

honeychile

Oli pakko alkaa kaivaa tätä kun alkoi kiinnostamaan saisiko lapset syömään paremmin aikuisten ruokia jos ne saisi suolaa aiemmin... mutta ilmeisesti selitys suositukselle on että lapsen (< 3v) munuaiset eivät pysty poistamaan suolaa yhtä hyvin kuin aikuisen ja varhainen suolansaanti lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä myöhäisemmällä iällä.

Ylen uutinen

MinEna
Kasvukäyrillä

Joo tän suolafobian taustat mäkin tiedän ja ymmärrän, mutta kyllä meillä yhden vuoden hujakoilla (vähän ennen) alettiin löysäämään, kun tiedän, että monissa perheissa suolatonta linjaa jatketaan paljon pidempänkin :) 

MinEna
Kasvukäyrillä

PS. ja itsehän olen kuulemma halunnut elää kylmällä Saarioisten makaronilaatikolla, että ei se omena vissiin kovin kauas puusta putoa?

RainDrop (Ei varmistettu)

Tuli ihan nain omasta kokemuksesta aikuisialla mieleen, etta eihan lapsella ole mitaan allergioita tai esim. refluksia tai muuta vastaavaa, joka aiheuttaisi sen, etta ruokailun jalkeen tulee huono/epamiellyttava olo ja lapsi yhdistaisi sen syomiseen ja sen takia kieltaytyy syomasta? Toki jos nuo ruokalakot on sellaisia kausia niin sitten tuskin mistaan tammoisesta on kyse.

Ja pitaako sen juoman olla nimenomaan maitoa, esim. mikaan smoothie tai vastaavakaan ei uppoa? Jos kaikki on kunnossa niin kyllahan se lapsi varmaan jossain vaiheessa syo :) mutta stressaavaahan tuollainen varmasti on.

MinEna
Kasvukäyrillä

Erittäin hyvä ja tärkeä huomio!

Ja meillä itseasiassa ainoa allergia, joka pikkuneidillä on, on laktoosi-intoleranssi :) Eli näiden en usko olevan aiheuttajana, vaikka pitkään epäilinkin vauva-aikana, että omat allergiani ovat periytyneet. Tiedä sitten vaikka olisivat kuitenkin lievänä, niitä tarkkaillaan jatkuvasti oman "ruokavammaisuuteni" takia.

mammis (Ei varmistettu)

Mulla on 2-vuotias poika jolla maitoallergia ja rakenteellinen refluksi ja syöminen on ollut juuri tollasta. Maito maistuu erityisesti sillon kun ruokatorvi on tulehtunut. Meillä ollut lääkitysjaksoja jolloin syö tosi hyvin,kun lääke tauotetaan meneen. 1kk ja taas ei syödä. Allergiastahan refluksi ei aina johdu. Itse kävisin varmistamassa asian osaavalla lääkärillä tai ainakin seutaisin tavallista enemmän mahdollisia refluksin oireita(nieleskely,ruoan nousut,imelä haju hengityksessä). En halua lietsoa että on varmasti refluksi mutta omalla kokemuksellani tuo voisi olla mahdollinen syy ruokalakkoiluun.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.