Alppilan työväenasuntomuseo

Käytiin viime viikolla Kouvolassa asuntomessuilla. Ei oikein sytyttänyt. En tiedä miksi käydään messuilla melkein joka kesä, kun messujen anti tuntuu laskevan vuosi vuodelta, eikä myöskään olla ajateltu rakentaa taloa. Ellei nyt sitten lasketa mukaan sitä, että parhaillaan rakennetaan uutta taloa vanhan rungon sisään… Tosin tällaiseen perinnerakentamiseen ei messuilta juuri löydy vinkkejä.

Messujen jälkeisenä päivänä käytiin Alppilassa työväenasuntomuseossa ja se taas oli inspiroivaa! Näistä kodeista löytyi todella hienoja värejä ja tapetteja sekä tunnelmaa. Aivan ihana paikka. Vahva suositus!

Tässä asunnossa oli todella hieno keltainen tapetti ja samaan sävyyn maalattu uuni sekä kulmakaappi. Mikä tunnelma!

Myös se oli näissä asunnoissa hienoa, että ihmisillä oli vain ne kaikkein tärkeimmät ja tarpeellisimmat tavarat. Silloin syynä ei ollut Konmari, mutta nykyään kun kaikilla on kaikkea liikaa, tuntui tavaran vähyys tosi hyvältä. Vähemmälläkin pärjää.

Tässäkin asunnossa oli todella hieno, tällä kertaa tumman sävyinen, tapetti. Oikealla roikkuva kukkamekko oli sekin ihan tätä päivää. Käyttäisin.

Asuntomessujen keittiöt olivat tänä vuonna keskimäärin aika tylsiä, perussettiä. Aika paljon oli mustia ovia ja yläkaapit olivat palanneet. Tämä hennon roosa keittiö ja avohyllyt päihittää messukeittiöt mennen tullen.

Ja on niitä aamiaiskaappeja ollut ennenkin. Tässä kodissa keittiön voi sulkea ovien taakse piiloon. Kätevää, kun kaikki kodin toiminnot ovat yhdessä huoneessa.

Eikö olekin hieno väriyhdistelmä?

Olisin ostanut, jos olisi ollut saatavilla! Tämä olisi sopinut niin hienosti meidän taloon.

Museossa on myös koti, jossa oman pappani serkut ovat aikoinaan asuneet. Tavarat eivät enää olleet heidän, mutta tämä, kuten muutkin museon kodit, oli kalustettu sen mukaan minkälainen perhe seillä oli asunut.

Ollaan oltu menossa tänne jo pitkään, onneksi saatiin nyt aikaiseksi. Museon pihalla on plussana hienoja vanhoja perennoja. Täysi kymppi!

koti museot-ja-nayttelyt sisustus

Kierrätystä

 

Tässä kuvassa kaikki on kierrätettyä. Meidän uuteen keittiöön mahtuu vain pieni pöytä, joten vanha iso Artekin ruokapöytä meni myyntiin. Tämän pyöreän pöydän teimme meidän vanhasta olohuoneen pöydästä, joka on aikoinaan ostettu Huuto.netistä. Pöytään vaihdettiin trumpettijalka, joka sekin on kierrätetty. Pöydänjalka tuli aikoinaan äitini ostaman mökin mukana. Äiti käytti pöydänjalkaa ulkona kukkatelineenä, kun ei keksinyt sille parempaakaan käyttöä ja se oli jo ehtinyt vähän ruostua. Valkoista maalia pintaan ja jalka on taas salonkikelpoinen.

 

 

Artekin 68-tuolit on pelastettu roskalavalta vuosia sitten. Silloin niissä oli vihreä maali ja istuimen pehmusteena 10 cm vaahtomuovia sekä kukkakangas. Vihreät maalit olin poistanut jo aiemmin, mutta silloin niihin laittamani petsiväri ei oikein koskaan miellyttänyt. Kevyen hionnan jälkeen maalasin tuolit tällä kertaa Annie Sloanin kalkkimaalilla. Väri on graffitinharmaa, lähes musta. Tuolien istuinosa on mustaa linoleumia. Nyt olen tosi tyytyväinen lopputulokseen!

 

 

Atelje Lyktanin Bumlingen-valaisin on sekin vuosia sitten Huuto.nestistä hankittu. Valaisimen myyjä ilahtui kovasti, kun kuuli, että olin etsinyt juuri kyseistä valaisinta. Hän oli aikoinaan hankkinut sen puolisonsa kanssa heidän ensimmäiseen yhteiseen kotiin. Rouva oli tyytyväinen, kun Bumlingen pääsi uuteen kotiin, jossa sitä arvostetaan.

Timo Sarpanevat Kekkerit-lasit olen saanut anopilta ja maljakkona ihan tavallinen ruskea lasipurkki.

 

Tällä kerralla tuolien pintakäsittely onnistui nappiin. Nyt näyttää kivalta!

 

koti sisustus kirppisloydot vastuullisuus