Lapsettomuus maksaa. Aikaa, sietokykyä, mielenterveyttä ja rahaa. Euroja, säästöjä, kenties lainaa. Ovulaatiotestejä, raskaustestejä, hedelmällisyystietokoneita, rautatabletteja, folaattia, lääkärikäyntejä, hoitoja, pistoksia ja uusia kierroksia ja yrityksiä. Kun HS julkaisi lukijan mielipiteen lapsettomuushoitojen jonoista ja artikkeli päättyi ”jos ja kun rahat kolmen yrityskerran jälkeen loppuvat”, joku kommentoi että on erikoista vaatia pääsyä vanhemmaksi jos rahat loppuvat jo hoitoihin. […]

Lapsettomana on helppo arvostella heitä joilla on lapsia. Sitä äitiä joka sanoi mielestäni julmasti ostoskärryissä itkevälle lapselle ”äiti ei palkitse sua nyt ottamalla syliin, sä saat uuden ulkoiluhaalarin, äiti ei saa mitään”. Sitä isää joka tarrasi lastaan tiukasti eikä kuunnellut lapsen asiaa. Sitä vanhempaa joka työnsi kasvot kireällä ylämäkeä vaunuja joogamatto selässä. Te sentään saatte […]

Alakouluikäisenä, ala-asteelaisena, oli trendikästä pyytää joululahjaksi Usko-Toivo-Rakkaus-kaulakorua. Pieni risti, ankkuri ja sydän kilkattivat toisiaan vasten kultaisessa ketjussa pyhäpäivien jälkeen kouluun palatessa. Ankkuri tarttui t-paidan kauluksen lankoihin koukkuväkäsillään vähän väliä. Toivo on ihmeellinen asia, kuin täysin muista erillinen olento. Se on sitkeä pirulainen joka pitää hengissä. Ankkuroi kun myrskyää, hilautuu kyytiin kun on myötätuulta. Kun jysähtää, […]

..minä (tai me) emme onnistu? ..tämän pitää olla niin vaikeaa? ..haluan lapsia? Onko se oletus, opittu ajatus. Voisiko elämä ilman lapsia olla yhtä hyvää? Mitä jäisin vaille ilman lapsia? Mitä jäisin vaille jos saan lapsia? ..puhun monikossa lapsista? Se kuulostaa yleiseltä asialta. Jos puhun yksikössä, se kuulostaa henkilöltä. ..yksinjääminen pelottaa jos jää lapsettomaksi vaikka tietää, […]

Siitähän ei oikeastaan ole helppo alkaa puhua. Lapsettomuudesta. Sitä haluaa ilmoittaa pääsiäismunan kuoriutumisesta tai lumiukon sulamisesta sukulaisille, julkaista kuvan ultraäänen pienestä alienia muistuttavasta oliosta tai kauniin sivuprofiilin täyteläisestä vatsasta onnellisesti hymyillen kohti tulevaa perheonnea. Pienen pienistä villasukista tekstillä ”meitä on kohta kolme”. Kirjoitettuna se kuulostaa kovin kliseiseltä, sitä se ehkä onkin, mutta niinhän kliseet syntyvät. […]

Joogaa, meditoi, syö raakaruokaa, nauti tuorepuristettuja mehuja. Twerkkaa lonkat pehmeiksi, hemmottele hieromalla, treenaa, nuku tarpeeksi. Ole lempeä itsellesi, mutta uskalla vaatia. On vaikeaa olla tuntematta vihaa ja pettymystä omaa kehoaan kohtaan. Kun se ei toimi kuten ”pitäisi”. Kun ajattelee, että tämä on jotakin mihin tämän kehon pitäisi pysytä, sen koodaukseen pitäisi kuulua tämän monimutkainen prosessi […]

Tänään minulla ei ole juuri sanoja. On kuukauden toinen päivä, kirjoitan kaksitoista postausta kuussa, en siksi että olisin pedantti vaan siksi että kohdallani saamattomuus on usein väkevämpää kuin halu. Tästä voisin syyttää isääni, hänen lukemattomia keskenjääneitä projektejä, kitaroita joilla ei ole opeteltu soittamaan, tatuointivälineitä jotka myytiin, mustia tusseja jotka kuivuivat, mutta toisten niskoille omien haasteiden […]

Nuori Douglas Kirkland pääsi kuvaamaan ikonisia naisia elämänsä varrella. Coco Chanel ei luottanut ensin nuoreen valokuvaajaan ja vasta vähitellen lämpeni Kirklandille tämän näyttäessään kuvia joita hän otti aluksi pääosin malleista ja hänestä kaukaa kadulta kuvattuna. Sittemmin Kirkland pääsi lähemmäs ja sai tallennettua Coco Chanelia työssään. Seuraamassa peiliportaikossa Chanelin muotitalon näytöksen kulkua ja katsojen ilmeitä. Rööki […]

Pienet kädet ystäväni kaulalla saivat hänet säpsähtämään. Sen ystävän joka sanoo innostuessaan ”joojoojoo, nyt mennään, tästä tulee kivaa” ja uskaltaa mennä eturiviin jotta pääsisi opettajan kanssa tanssimaan. Säpsähtämään ja nauramaan. Sitten pienet kädet siirtyivät seuraavan ihmisen luo, minun. Kädet tuntuivat jääkylmiltä ja pehmeiltä. Hän kiersi kivistä labyrinttiä ympäri ja halaili kaikki matkalleen osuvia. Erästä reunamilla […]

Minusta tuntuu että puhun usein päänsäryistäni, niiden variaatioista. Liitän ne usein kirjoittamiseen, siihen kun muka ”pitäisi kirjoittaa mutta..” En usko sen liittyvän siihen, että jos suunnittelen tai aion ryhtyä kirjoittamaan, särky tulee, vaan pikemminkin se että ilmestyessään koen menettäväni hyvää aikaa. On vaivatonta perua tanssitunti tai siirtää imurointia päänsäryn vuoksi. Mutta paikallaan ollessa tulee olo, […]