Vegetarismi ja veganismi

Vegetaristi eli kasvissyöjä: ei syö lihaa, mutta käyttää eläinkunnan tuotteita. Jotkut syövät kuitenkin äyriäisiä ja kalaakin, jotkut jopa kanaakin.

Vegaani: ei syö lihaa eikä käytä eläinkunnan tuotteita.

Sekasyöjä/lihansyöjä/lihaani: kaikki käy.

Ruokavalioni koostui elämäni ensimmäisen puoliskon lähes päivittäin käyttämistäni eläinkunnan tuotteista: maito, muna ja -lihavalmisteista. Herätyksen kasvissyöntiin koin n.12-vuotiaana luettuani Stephen Lawn filosofiafailit, jonka kasvissyöjän ja lihansyöjän etiikkaa koskeva väittely sai minut sanattomaksi. Kyllä, liha oli mielestäni hyvää. Ei, eläimiä ei saa kiduttaa ja tappaa koska  tekee mieli. Väittelyn kasvissyöjä sai minut kysymään: mitä muuta varten lihatuotanto  on? Lihan maku on ainoa oikeutus eläintehtaille, ja se on minusta väärin. Onko oikein tappaa eläimiä syödäkseen, kun muutakin ruokaa on keksitty?

Tiedän etten todennäköisesti olisi tässä ja tänään ellei aivojani olisi evoluution saatossa kyllästetty aminohapoilla. Sehän on jopa mahdollistanut sen, että voin pohtia näitä asioita. Nykymallinen eläinten ylenpalttinen jalostus ja valjastus tehotuotantoon on kuitenkin aikamoista kidutusta. Koen siinä mielessä myös jopa metsästyksen ongelmalliseksi: pyssyjen heiluttelulla ja moottoriajoneuvojahdeilla ei ole kauheasti tekemistä luonnon kiertokulun kanssa.

“Koska jumala loi meidät.. puuttumaan luonnonjärjestykseen?”

Tartuin nauriiseen kun inhimillisestä ajattelusta tuli elämäntapa. Valitettavasti myös maidon ja kananmunien tuotanto on kytköksissä lihateollisuuteen.

tidii.jpg

“Ei ne eläimet huomaa jos vähän niitä haukkaisen!”

Onko oikeus elää ÄO:sta kinni? Eläimillä on keskushermosto, ja ne tuntevat kipua. Kasveilla ei,ainakaan viimeisimmän tiedon mukaan. Länsimaissa monet vastustavat söpöjen ja lemmikkikelpoisiksi jalostettujen eläinten kidutusta ja tappamista ruoaksi, kun taas toisissa maissa niitä kulutetaan kuin meillä broileria, kalaa ja karjaa.

”Se on luonnollista, eläimetkin syö toisiaan!”

Myös sotiminen, väkivalta ja moni muukin kyseenalainen asia on ihmiselle   kovin luonnolliseksi miellettyä käytöstä. Juuri tämä erottaa meidät eläimistä: voimme päättää toisin.

Globaali näkökulma ja ympäristö

Mielestäni on aika brutaalia syytää länsimaissa lihakiloon tarvittava moninkertainen määrä viljaa samalla kun muissa maissa ihmisille ei riitä edes sitä viljaa ravinnoksi. Juusto taas valmistetaan maidosta, ja yhteen juustokiloon tarvitaan myöskin moninkertainen määrä maitoa.

Terveys

Ihminen ei tarvitse eläinkunnan tuotteita ollakseen terve, kaiken saa kasviksista tai jollain muulla tapaa, kuten synteettisesti valmistettuna. Näin ruokavaliosta tulee usein myös  terveellisempi. Lihaan kertyy antibiootteja ja hormooneja jota eläimelle syötetään, sekä myrkkyjä ja raskasmetalleja ympäristöstä moninkertaisesti verrattuna kasviksiin, sillä eläimet kuluttavat niitä kasviksia aika tuhottomasti elämänsä aikana kotikarsinastaan lautaselle.

Vegaanius on vaan niin kovin hankalaa: oletko ajatellut, että jopa kaupan omenat saattavat olla mehiläisvahan takia ”epävegaanisia?” Monissa karkeissa taas käytetään liivatetta. Jokainen vetää rajansa itse.

Margariinia, maitoa, jogurttia ja jopa jäätelöä saa joka päivittäistavarakaupasta täysin vegaanisena, (kuten sinistä keijua, ja soija, kaura ja -riisipohjaisia maitotuotteita), ja myös soijapavuista tehtyä juustoa, tofua, jota voi murustaa tai viipaloida ruoalleen siinä missä lehmänmaitojuustoakin.
 

Hyvinvointi Liikunta Mieli Vastuullisuus

Ydivoima II

Eilisen aikana tuli niin paljon kommentteja edelliseen postaukseen (Ydinvoima I), että jatkoa seuraa.

ncl.jpg

Jos jokin asia on järjestetty jollain tavalla yhteiskunnassa (kuten vaikkapa energiantuotanto, mitä ei muuten kaikissa maissa edes ole), ei se tarkoita sitä ettäkö se olisi ainoa vaihtoehto. Varsinkaan silloin jos se on vaaraksi yhteiskunnan jatkuvuudelle ja maapallon säilymiselle elinkelpoisena.

nuclear-evolution-shirt.gif

Onnettomuuksien (sanotaan nyt vaikka viikonlopun Fukushima, tai Tsernobyl 1986) lisäksi edes  pelkkä ydinvoiman tuotantoprosessi ei ole riskitöntä: uraanin louhinnasta vapautuu radioaktiivista hiukkaspölyä ympäristöön, ja energian tuottamisesta uraaniatomien fissioreaktioilla syntyy radioaktiivista ydinjätettä, jolle ainoa mahdollinen sijoituspaikka on kallioperä.

Ydinjätteen sijoittaminen kallioperään ei kuitenkaan ole turvallista, sillä mannerlaatat liikkuvat ihan joka maailmankolkassa ja saavat kallion halkeilemaan, ja myös esim. veden ja ilman virtaukset kuluttavat kallioperää. Uraanin puoliintumisaika  kun sattuu olemaan kevyet 4 500 miljoonaa vuotta, niin ei tosiaan tarvitse odotella kun 9 000 miljoonaa vuotta että se sieltä lohkareesta häviää! Siinä ajassa saatta jo muutama railokin päästä syntymään.

Kun uraaniatomit itsekseen hajoilevat radioaktiivisesti, vapautuu ionisoivaa säteilyä joka aiheuttaa solujen tuhoutmista ja DNA:n mutaatioita.

Vierailija 1:

”Jos ydinvoima ajettaisiin alas, niin mikä olisi sinun ehdottamasi vaihtoehto fossiilisia polttoaineita lukuunottamatta?”

Uusiutuvien energiamuotojen (kuten tuuli- ja vesivoima) lisäksi voidaan hyödyntää esimerkiksi auringon lämpösäteiden tuottamaa energiaa, vetyä, tai vaikkapa raakaa lihasvoimaa! 🙂

”Tällä hetkellä tuuli-, aurinko- tai vesivoima ei yksinkertaisesti riitä tuottamaan vaadittavaa määrää energiaa (ei Suomessa eikä maailmalla). Eikä se niiden kehityskään ottaisi mitään jättiharppausta pelkästään sen takia, että päätetään luopua yhtäkkiä ydinvoimasta.”

Mikä on tämä vaadittava määrä energiaa? Vaadittava määrä nykymalliseen kulutukseen? Tuskin puhut vaadittavasta määrästä ihmiskunnan selvitymiseenkään? Omasta sähköstä on tuotettu 61% uusiutuvilla, 18% fossiilisilla ja 21% ydinvoimalla.

”Lisäksi ihmettelen, että mihin perustuu tuo oletuksesi jostain maan rakoilusta Olkiluodossa? Noin kahden richterin järistys on mikroluokkaa, yleensä vasta neljän tai viiden richterin järistys aiheuttaa jonkinlaista vahinkoa. Suomessa esiintyvät maanjäristykset ovat magnitudin 1-4 maanjäristyksiä (http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/tieto/perustietoa.html…). Japanin maanjäristys oli magnitudiltaan 9, eikä yhdessä tsunaminkaan kanssa silti tuhonnut ydinvoimaloita täydellisesti. En siis ihan näe maanjäristyksiä riskinä voimaloille Suomessa.”

http://www.tkk.fi/Units/AES/courses/crspages/tfy170_00/10_paikkatutkimukset.pdf

Lue vaikka mielenkiinnosta kohta: 3.5, Olkiluodon kallioperän rakoilu. En minä edes miettinyt mitään katastrofia, vaikkei nekään ole tässä maailmassa poissuljettuja.

”Onhan se hirveän helppoa vastustaa, kun ei tarvitse miettiä mitään konkreettista vaihtoehtoa vastustamalleen asialle.”

Mielestäsi esimerkiksi diktatuuria ei saa vastustaa ellei itsellä ole toimivaa hallintomallia keksittynä tilalle? En valitettavasti ole tiedemies, mutta varmasti niitäkin löytyy, kun etsii.

Buu:

” Tuntuu että Japanin tapahtumat ovat saaneet kaikki ihme hurmokseen ”katsokaa nyt, oikeassa olimme, ydinvoima on pahasta. Kiihkoissa unohdetaan Japanin olosuhteet, ja mitkä ovat olleet syyt siihen ettei 40 vuotias laitos kestänyt näitä luonnonmullistuksia. Mielestäni vertauksia Suomeen ei voi tehdä. Riskejä toki on aina hyvä arvoida ja miettiä, sekä tietysti niitä vaihtoehtoja.”

Monet järjestöt vastustavat ydinvoimaa, joten niiden posahtelut ovat oivallinen hetki muistella miksi niin kannattaa tehdä.

”Voisit kirjoittaa asian molemmista puolista (vaikka kantasi on selvä), se olisi mielenkiintoisempaa ja antoisampaa tälläisille uunoille kuin minä.”

Kirjoitan tätä blogia tuodakseni omia näkökulmiani asioista esille joten ydinvoimalobbariksi minusta ei taida olla.

Ps: Akuliina Saarikosken loistava artikkeli aiheesta: http://akuliinasaarikoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/65601-ydinvoima-tekee-maailmasta-miinakentan

Puheenaiheet Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta