Paluu arkeen ja painonpudotuskuulumiset

Lekottelu vaihtui töihin ja herkuttelu dieettiin

Valehtelisin, jos väittäisin, että siirtymä autuaan huolettomasta lomailusta, rentoilusta ja herkuttelusta takaisin työarkeen ja samalla dieettiin olisi ollut täysin helppo. Ensiksi sain pudottaa lomakilot (2) pois. Nyt pääsen jatkamaan siitä, mihin ennen lomaa jäin.

Välillä on tuntunut, että paino junnaa itsepintaisesti paikallaan. Aloin jo miettiä, mitä teen väärin, kun jotain alkoi vihdoin jälleen tapahtua. Olen aika kärsimätön näissä asioissa. Kun koen, että jotain koko aika tapahtuu, jaksan hienosti. Jos taas tuntuu, ettei uhrauksista ja ponnisteluista huolimatta tulosta näy, hermostun kyllä melko pian.

Saattaa jopa olla, että energiansaantini on laskenut liiankin alhaiseksi ja keho on siirtynyt niin sanotusti säästöliekille ja pitää kiloista kiinni, kun olen joutunut muka tässä nälänhätään. Tänään sen huomasin selvästi – jotain, mitä olen alkanut sivumennen havainnoida jo muutaman päivän ajan: tämä maku suussa – luulen, että kehoni on siirtynyt ketoosiin. Tämä ei ollut nyt varsinaisesti tarkoitus. Jos sille tielle lähden, se tehdään sitten kunnolla ja oikein.

Harkinnassa ketodieetti syksylle

Olen ollut ketoosille perustuvalla dieetillä kerran. Ne kolme ensimmäistä viikkoa oli tiukat, mutta tämän sopeutumisjakson jälkeen olo oli pirteä ja energinen. Kävin normaalisti koulua ja lisäksi kuntosalilla. Koulukaveri, joka suhtautui äärimmäisen epäluuloisesti näin äärimmäiseen dieettimuotoon, tarkasteli minua huolellisesti aina kasvojeni väristä pirteään olemukseeni ja joutui lopulta tunnustamaan, ’etten minä kyllä vaikuta yhtään aneemiselta’.

Kolmen viikon päästä Kööpenhamina jo kutsuu enkä ajatellut reissussa kyllä dieetteillä. Nyt ei ole järkeä lähteä sitä syvää ketoosia hakemaan vain, että voisi sen juuri saavutettuaan katkaista heti Köpiksen viikonlopulla.

Sen sijaan syksyllä voisin ajatella kokeilevani jälleen ketodieettiä. Viime kerralla kokemus oli varsin positiivinen ja elimistöni reagoi todella hyvin. Jollain sairaalla tavalla aloin jopa kaipailla ketoiluani, kun tässä palautelin sitä touhua mieleeni.

Tiedän, että aihe herättää paljon keskustelua, kritisointia, epäilyä, huolta ja ärsytystä, mutta omasta puolestani uskon, että ketodieetti voi olla kyllä joillekin ihmisille ihan hyvä vaihtoehto, kun sen tekee oikein. Nimenomaan väliaikaisena dieettinä itselleni ajattelin, en elämäntapana.

Kalorit ja hiilarit ylös

Täytynee tässä myös alkaa kirjata kaloreita ja hiilareita taas itselleen ylös: ei vain, ettei niitä tulisi liikaa, vaan näköjään ihan senkin takia, että niitä varmasti tulisi myös aina kuitenkin tarpeeksi!

Luultavasti voin itselleni sallia hieman tätä nykyistä enemmän ja silti laihtua samalla. Tämäkin juttu on ikuista kokeilua ja tasapainon hakua. Elä ja opi!

Olen kuitenkin tyytyväinen, jos pidemmällä tähtäimellä painonpudotustavoitteissani jatketaan tällä tapaa kaksi askelta eteen ja yksi taakse: sekin on kuitenkin aina eteenpäin lopulta. Taukoa tulee, takapakkiakin voi tulla, mutta isossa kuvassa suunta on oikea ja eteenpäin tässä mennään, vaikka sitten hitaasti.

Pyöräillen

Avopuolisoni Mats on nyt hankkinut fillarin myös. Olemmekin sen myötä alkaneet pyöräillä yhdessä. Viime torstaina pyöräilin jopa töihin Kirkkonummen Lindalista Espoon Matinkylään, siis yli 21 km ja seuraavana aamuna sama matka kotiin! Se oli kyllä aikamoinen tempaus varsinkin ennen ja jälkeen tuplatyövuoron. Ihan siis tehtävissä on, mutta en kyllä ota tavaksi. On se nimittäin vain vähän liian pitkä työmatka polkea. Puolet vähemmän olisi sekin jo paljon, mutta hei, tulipa nyt kerrankin tempaistua!