#1poiskirjanimestä, eli hauska kesäleikki

Huomasin eilen Hesarin artikkelin (jota en nyt valitettavasti löydä linkitettäväksi) #1poiskirjannimestä-Twitter-villityksestä. Tässä Twitter-tempauksessa ideana on poistaa yksi merkityksellinen kirjain kirjan nimestä, keksiä uuudelle nimelle selitys ja julkaista nimi ja selitys Twitterissä. Muiden kehittelemiä kirjan nimiä ja niiden selityksiä voi seurata täällä. Hihittelyvaroitus! Tällä hetkellä uusimpia nimiväännöksiä ovat mm. Anni Polva – Kun olin Peni. Elämäni koirana. sekä Alastalon Alissa. Volter Kilven kertomus omapäisestä naisesta etenee yhtä hitaasti kuin sisarteoksensakin. Kirjannimi-ideoita voi siis seurata tuon linkin kautta tai käyttämällä #1poiskirjannimestä-hashtagia Twitter-haussa.

Koska olen alati kiinnostunut kirjojen nimistä, niiden ”soinnista”, merkityksistä ja tarinoista nimien takana, tämä nimitempaus kiinnosti ja huvitti minua välittömästi. Luin kirjanpois-uutisen juuri ennen nukahtamistani eilen, ja puoliunessa keksin pari lukemiseen liittyvää nimenmuunnosehdotusta. Ensimmäisen olen jo unohtanut, eikä toinenkaan ole erityisen onnistunut. Kuitenkin: Kjell Westö – Älä käy öhön yksin. Yhteisöllinen opas aakkosiin. (Tässä kirjoitellessani huomaan, että lähikirjahyllyssä on paljon tietosanakirjoja, jotka tuovat mieleeni Kans… siis Ansojen historian. Viivi Luik on kirjoittanut näemmä Seitsemäs ra(u)han kevät -romaanin ja Outi Pakkasen dekkari on Ta(v)imies.

Tämä tempaus tuntuu olevan jotain sukua viimevuotiselle sanomalehtirunoilulle. Kannatan kaikenlaista kielellä ja kirjoituksilla leikkimistä!