Mistä on lempikirjailijat tehty? Tällä kirjapinokokemuksella on vaikea nimetä yhtä lempikirjaa. Yhden lempikirjailijankin ilmoittaminen tuottaa hankaluuksia, mutta lempikirjailijan ominaisuudet osaan määritellä. Kirjoittajasuosikkini ovat ironisenkin huumorin taitavia realisteja, jotka näkevät ihmisen ja maailman samaan aikaan tarkasti ja lempeästi. He kirjoittavat usein omaelämäkerrallisesti tai ainakin aiheista, jotka tuntevat hyvin. He ovat viisaita mutteivät paasaa. Heidän kielensä on […]

  Sattuipa eteen kirja, joka oli sisällöltään selkeä, mutta josta en osaa sanoa selkeästi mielipidettäni. Jos kirja on ensin mainio ja sitten suututtaa, mutta herättää kuitenkin ajatuksia, onko se hyvä vain huono? Vai voiko kirja olla sekä hyvä että huono? Alan Bennett on brittiläinen, tunnettu kirjailija, ja Epätavallinen lukija kertoo siitä, miten kuningashuone ja koko […]

No niin. Olen keksinyt, mitä silloin tehdään kun ei jaksa lukea eikä telkkari huvita: katsotaan kirjatrailereita. Kirjatraileri-sana on alkanut vilahdella tuttavieni puheessa yhä useammin, joten päätin tutkia, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Aloitin tutkimukseni YouTubesta ja ulkomailta. Book trailer -haku antaa tulokseksi mm.  Emma Donoghuen Room-teoksesta (suom. Huone) tehdyn, käsittääkseni kirjaa hyvin kuvaavan piirroselokuvamaisen mutta uhkaavaksi […]

Hyvin asiallinen ja informatiivinen postausotsikko, tiedän. Muuhun en kuitenkaan pysty, koska Eeva Kilpi on niin – no, ihana, ihana huutomerkillä.   Olen kasvanut tähän ajatukseen vähitellen vuosien myötä. Olen lukenut joitakin Kilven teoksia ja aistinut niiden viisauden: esimerkiksi kirjan Unta vain haluaisin joskus lukea uudelleen. Varsinaisesti intoni ja ihailuni kuitenkin syttyi, kun luin helposti lähestyttävän […]

  Helsingin kirjamessut alkoivat.  Saalis näkyy kuvassa. SKS:n osastolta tarttuivat mukaan tietokirjat Metsän autuus ja Veden valtiaat. Olin liikkeellä yhtä kirjahullun, yhtä SKS-fanin ja yhtä kirjanhaalivaisen ystävän kanssa. Metsän autuudesta käytiin suurin piirtein tällainen keskustelu:   – Tää vaikuttaa tosi kiinnostavalta. – Niin mustakin. Mutta mä epäilen, tulisiko mun luettua sitä oikeasti. – Niin mäkin. […]

Kävelin pilkkopimeällä maalaistiellä ja mietin, mitä kirjoittaisin Pekka Hiltusen tämänsyksyisestä trilleristä, Sysipimeästä. Ei olisi kannattanut. Vuosien asuminen katuvalottomassa, autiossa paikassa on saanut minut tottumaan pimeään ja olemaan pelkäämättä sitä ja metsän mörköjä – mutta äsken oli pakko kiristää askelia, ajatella jotain muuta, unohtaa kaikenlaiset pimeydet. Sysipimeä kertoo ihmismielen, internetin ja vankisellien pimeydestä tavalla, jota kannattaa ajatella […]

Vaikka koti pursuaa kirjoja, käytän kirjastoakin. Suhteeni kirjastopalveluihin on samanlainen kuin kirjakauppoihin ja kirjoihin ylipäätään: ihanaa, että niitä on olemassa, mutta en osaa käyttää niitä kohtuudella vaan haalin liikaa. Niinpä en saa luettua kirjastonkirjoja määräajassa, vaan esimerkiksi tämän jutun aiheena oleva Johanna Sinisalon uutuus Salattuja voimia oli pakko palauttaa kirjastoon, vaikka siitä oli parikymmentä sivua […]

Monika Fagerholmin uutuudessa Lola ylösalaisin on heti alussa kohta,  jonka olen lukenut pariin kertaan:   Talon sisällä tyhjää pintaa. Lasiesineitä, tauluja, abstraktia taidetta. Ei kirjahyllyjä eikä kirjoja paitsi muutama niin kutsuttu sohvapöytäjulkaisu, korkealaatuisia kuvateoksia näennäisen satunnaisesti sijoitettuina salongin pöydälle, joka sekin on lasinen. ”Kodin pitää olla paikka jonne tulle puhdistautumaan”, toteaa kirjailija vaimoineen. ”Kuorimaan itsestä […]

  Hyvää satupäivää! Tänään jos koska on hyvä muistella lapsuuden ihania, pelottavia ja huimia tarinoita eli tärkeitä satuja.   Haluaisin kuulla, mitkä satuhahmot ja sadut ovat jääneet erityisesti mieleenne ja miksi. Minulle tärkeitä hahmoja ovat olleet mm.   – Peukaloiset. Ajatus minikokoisista ihmisistä oli minusta lapsena hyvin kiehtova, etenkin luettuani Onnelin ja Annelin. – Risto Reipas. […]

Huvittaisiko joskus jättää kaikki, nostaa rinkka selkään ja lähteä kauas – vain menolippu mukana? Usko tai älä, jotkut tekevät niin oikeasti. Päivi ja Santeri Kannisto rakastuivat ensisilmäyksellä, hylkäsivät melkein yhtä pikaisesti uransa ja yrityksensä ja ovat kiertäneet maailmaa nyt lähes kymmenen vuotta. Kirjassaan Elämäni nomadina Päivi Kannisto kertoo sekä omista kokemuksistaan että maailmalla tapaamiensa muiden […]